Lumijoki Lumijoen peruskoulun seitsemännen luokan oppilaat ja luokanvalvojat laskevat koulun itsenäisyyspäiväjuhlan jälkeen oppilaiden valmistamat seppeleet Lumijoen sankarihaudoille. Koululla on ahkeroitu jo kolmisen viikkoa, sillä tarkoituksena on valmistaa kaikkiaan 62 havuseppelettä – jokaiselle sankarihaudalle omansa. Touhun takana ovat valtakunnalliset seppeletalkoot, joilla kutsutaan kaikkia suomalaisia tekemään 95 000 havuseppelettä itsenäisyyspäiväksi sankarivainajien haudoille.
Lumijoen peruskoulussa luokanopettajana toimiva Terhi Ronkainen näki talkooilmoituksen Facebookissa ja ehdotti osallistumista teknisen työn opettaja Paulus Huhtalalle. Seppeleiden teko päätettiin ottaa osaksi yläkoulun monialaista oppimiskokonaisuutta.
– Siitä tämä alkoi edetä kuin itsestään, Ronkainen iloitsee.
Ronkainen ja Huhtala kiittelevät koulunkäynninohjaaja Kati Ollakkaa, jonka puutarhuritaustan ansioista seppeleiden valmistamiseen saatiin ammattilaisen ohjeet talon sisältä.
Koulun kanssa talkoissa on mukana Lumijoen seurakunta, joka on toimittanut kaikki havut rakentamistyötä varten. Seppeleiden pohjat tehtiin teknisen työn luokassa, mutta havujen kiinnittäminen oli materiaalien säilymisen vuoksi hoidettava koulun pihalla sijaitsevassa kylmässä verstaassa. Kylmä työtila meinasi alkuun himmentää muutamien oppilaiden työintoa, mutta motivaatio saatiin kohdilleen, kun Ollakka muistutti, miksi seppeleitä ylipäätään tehdään.
– Se ei ole iso vaivaa käyttää varttia tähän, kun tietää, millainen työ näiden seppeleiden eteen on aikoinaan tehty.
Ollakan mukaan oppilaat ovat ahkeroineet pääosin antaumuksella.
– Oppilaat ovat olleet innostuneita ja tosi reippaita ja lähteneet tähän hyvin matkaan. Ihan omin pienin kätösin he ovat nämä tehneet, hän toteaa.
Opettajat kertovat alustaneensa seppeleiden tekemistä keskustelemalla oppilaiden kanssa itsenäisyyden merkityksestä ja myös hinnasta, joka itsenäisyydestä jouduttiin aikoinaan maksamaan. Ronkaisen mukaan katsaus historiaan oli paikallaan, sillä osa oppilaista ei tiennyt, mikä omalta kotikylältäkin löytyvä sankarihautausmaa on.
Talkoisiin osallistuminen on lisännyt oppilaiden tietämystä 100-vuotiaan Suomen vaiheista. Seitsemättä luokkaa käyvät Veeti Ukura ja Oskari Ollakka kertovat olevansa hyvin perillä siitä, mihin seppeleet ovat menossa.
– Ne viedään sankarihaudoille. Siitä on meillä koulussa puhuttu, pojat toteavat.
Huhtalan mukaan aihe alkoi puhuttaa varsinkin sitten, kun oppilaille valkeni, kuinka nuoria suurin osa sankarivainajista on ollut. Iso osa heistä oli vain parikymppisiä.
– Se on herätti oppilaissa keskustelua, Huhtala toteaa.
Viime viikon lopulla koulun verstaassa oli 32 koristelua vailla valmista havuseppelettä. Koululla odotettiin seurakunnan uutta materiaalilähetystä, sillä havut olivat loppuneet kesken.
Ollakan mukaan seppeleiden tekemiseen vaadittava välineistö löytyy useimmista kodeista. Havujen lisäksi tarvitaan sanomalehtiä, jätesäkkejä ja rautalankaa. Myös työhanskat ovat tarpeen havujen ja rautalangan kanssa työskennellessä. Koristelupuolessa vain taivas on rajana.
– Koristeluun meillä on käytetty sinistä ja valkoista nauhaa ja käpyjä, joita alakoululaiset ovat keränneet, kertoo Ollakka.
Rakentaminen lähtee pohjasta, joka on rakennettu kierrätyskeskuksen ohjeiden mukaisesti sanomalehtipaperista ja jätesäkin palasta.
– Vaikka kaikki seppeleet on samoilla ohjeilla tehty, ei yksikään kuitenkaan ole täysin samannäköinen.
