Tyrnävä – Suosio kyllä vähän pääsi yllättämään, Tyrnävän seurakunnan lastenohjaaja Meiju Kaakinen toteaa iloisesti katsellessaan kirkon pihamaalle saapunutta ihmisjoukkoa.
Alkamaisillaan on ensimmäistä kertaa järjestettävä kirkkopiknik.
Vanhemmalle väelle kannetaan tuoleja, ettei seisominen paahtavassa auringossa käy liian tukalaksi. Muutamat perheistä istuskelevat kotoisan oloisesti pressuilla. Kaakinen ja Sanna Hirsikorpi tarjoavat tulijoille kahvia, mehua ja pientä purtavaa.
Hieman kello kymmenen jälkeen piknikiä viettämässä on jo reippaat parikymmentä henkeä.
Osallistujien määrää ei ollut etukäteen tiedossa, sillä ennakkoilmoittautumisia ei otettu. Tilaisuudesta haluttiin tehdä tyrnäväläisille mahdollisimman helposti lähestyttävä ja avoin, halusi sitten nauttia seurasta koko kaksituntisen tai vain piipahtaa ohikulkiessa kupposella.
– ”Kaiken kansan kirkkopiknik” meillä oli tämän suhteen mielessä - että saisi mennä ja tulla, käydä vaikka hörppäämässä kahvit ja vaihtamassa pari sanaa, Kaakinen kertoo.
– Ja suuresti kyllä ilahduttaa nähdä, että kaikenikäistä väkeä on löytänyt paikalle.
Tosiaan; aurinkoiselle nurmelle aidan viereen on kerääntynyt jutustelemaan ja leikkimään seurakuntalaisia vauvasta vaariin. Ikähaitari on laaja, mikä ei tunnu menoa ainakaan haittaavan.
– Villistä ideasta tämä lähti, että kun tässä ollaan puistoperhekerhoja kesäkuu vedetty, niin tultaisiin nyt tähän kirkon pihaan, jonne voisivat saapua myös muutkin kuin lapsiperheet, Kaakinen avaa piknikin taustoja.
– Tosi ihanasti seurakunnasta kyllä tällaisia uusia suunnitelmia tuetaan. Koskaan ei suorilta käsin torpata, vaan autetaan ja annetaan mahdollisuuksia toteuttaa kaikenlaisia ideoita.
Piknikille oli saapunut muun muassa Heidi Lehtimäki perheineen Murrosta.
– Kiva, kun kesälläkin jotain tapahtuu täällä Tyrnävällä. Tuo kivaa vaihtelua lapsiperheen arkeen - ja mukava tulla kylällä asti käymään.
Loppukesän osalta odotuksissa on ainakin koko perheen yhteinen loma.
Samoissa tunnelmissa oli myös Kauppilan perhe, jotka ovat hekin jo tuttuja kasvoja näissä yhteyksissä.
– Kuluneen viikon ajalta tämä on kolmas seurakunnan tilaisuus, jossa ollaan mukana. Mahdollisuuksien mukaan pyritään näihin osallistumaan, kun on aina niin mukava tunnelma.
Tärkeintä heillekin oli rento oleskelu ja ihmisten tapaaminen.
– Tosi matalan kynnyksen tapahtuma tämä on. Täällä kohtaa kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä, se on hienoa. Toivottavasti piknikkejä järjestetään vastaisuudessakin, perheessä toivotaan.
Tapio Markus intoutui muistelemaan vanhojen asuinpaikkojensa hengellistä elämää ja kertoi eläkeläisenä osallistuvansa mielellään seurakunnan tapahtumiin.
– Ainakin rippikoulun olen käynyt, mies vitsaili.
Kesäkuun piknik järjestettiin seurakunnan puistoperhekerhon jatkumona. Niissä ajatuksena on ollut tuoda lastenohjaajat puistoon juttu- ja leikkiseuraksi, vailla sen kummempaa ohjattua toimintaa.
– Perheet kyselevät puistokerhosta jo aikaisin keväällä, ne ovat olleet ajoittain tosi suosittuja, Meiju Kaakinen kertoo.
Heinäkuussa kerhotkin hiljenevät, mutta jatkuvat taas perheiden riemuksi elokuussa. Kirkkopiknik oli siis eräänlainen puolimatkan krouvi, kesäkauden keskikohta.
– Tällainen piknik on oikeastaan aika rajoja ylittävää. Sellainen toimintahan on just seurakunnan juttu, yhdessäolo ja yhteisöllisyys, se että tuodaan eri ikäisiä ihmisiä viettämään aikaa yhdessä, Kaakinen pohdiskelee.
Esimerkiksi monille ikäihmisille voi olla hyvinkin virkistävää saada seurata lasten leikkejä ja temmellystä sivusta, vaikkei rientoihin jaksaisikaan itse sen kummemmin enää osallistua.
– Puistoperhekerhot oli rajattu lapsiperheille, mutta muutkin tarvitsevat välillä juttuseuraa kahvikupposen äärellä, niin onhan tälle kysyntää. Varsinkin, kun näin kesäaikaan kylänraitti on arkisin tosi hiljainen.
Toiveissa on, että ensimmäisestä kokeilusta rohkaistuneena kirkkopiknikiä tullaan järjestämään jatkossakin. Odotukset tuntuivat ainakin ylittyneen iloisesti itse kullakin.