Liminka Temmesläinen Reijo Kylmänen kuulostaa puhelimessa hieman kiireiseltä.
– Olen nyt tässä Tupostien varressa Ruotsinojan lähellä olevalla pellolla. Sain kiinni kuovinpoikasen, ja se on nyt pussissa. Ehtisitkö tekemään jutun nyt?
Jutunteosta oli toki sovittu jo aiemmin. Rengastusreissua suunniteltiin viikolle 27, sillä pian sen jälkeen suurin osa kuovinpoikasista jo lentäisi. Vielä ne saataisiin kiinni juoksevina. Kylmänen oli lähtenyt ajelulle Limingan suuntaan kartoittaakseen kuovipesyeet ja niitetyt pellot etukäteen. Neljän poikasen pesye tuli vastaan yllättäen. Tämä tilaisuus oli hyödynnettävä.
– On todella harvinaista, että poikasia on neljä. Yleensä niitä on yksi tai kaksi, kun osa munista ja poikasista tuhoutuu maataloustöiden yhteydessä. Kuovikannat ovat viime vuosina pienentyneet dramaattisesti, Kylmänen selvittää.
Hän muistuttaa, että kuovinpesiä on erittäin hankala huomata kylvön tai niityn keskeltä. Temmeksellä mies on kulkenut monena keväänä merkitsemässä pesiä, ja usein merkitsemispyyntö tulee viljelijältä itseltään.
– Tänäkin keväänä merkitsin 21 pesää. Jos malttaa pitää peltotöissä tupakin mittaisen tauon, emot palaavat hautomaan muniaan. Näin niiden pesiä tietää varoa, mies vinkkaa.
Poikasia verottavat myös ketut, korpit ja villikissat.
Kylmänen on laittanut noin kuukauden ikäisen kuovinpoikasen kangaspussiin. Lintu suhtautuu tilanteeseen hyvin rauhallisesti.
Vuodesta 1979 lähtien lintuja rengastanut mies käsittelee kuovinuorukaista tottuneesti: pyöräyttää metallisen renkaan sen nilkkaan ja kiepauttaa reiteen vielä lukurenkaan, josta linnun voi tunnistaa kaukaakin.
– Tämä on 104. rengastamani kuovinpoikanen tälle kesälle, Kylmänen huomauttaa.
Kun lukurenkaan liima on kuivunut, rengastaja kaivaa esiin mauserinsa, mittatikkunsa ja puntarinsa. Nilkka 80 millimetriä. Siipi 117 millimetriä. Paino 475 grammaa. Linnun tiedot merkitään ylös Rengastustoimiston kirjanpitoa varten.
Kuovi oli Bird Lifen Vuoden lintu vuonna 2011. Silloin niiden lukurengastus aloitettiin Oulun seudulla, jotta saataisiin monipuolista tietoa lajin biologiasta. Myös Kylmänen osallistui tähän rengastusprojektiin.
Tähän saakka lukurenkaalla on Pohjois-Pohjanmaalla merkitty yli 700 kuovia.
– Eräällä peltoalueella on lukurenkaissa isä, poika ja pojanpoika!
Kylmänen pyysi rengastusprojektille jatkoaikaa ja myös sai sitä. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on rengastanut pelkästään kuoveja pääasiassa Temmeksellä, Siikalatvalla ja Muhoksella.
Kylmäsellä on lintujen rengastamiseen yleislupa. Se tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus rengastaa kaikkien lintulajien poikasia sekä lentokykyisiä yksilöitä myös muualla kuin lintuasemilla. Luvan ulkopuolella ovat vain hippiäisen ja räystäspääskyn pesäpoikaset. Muiden lintujen rengastaminen on kuitenkin jäänyt.
– Tämän ikäistä miestä alkoi suorastaan hirvittää se puissa rimpuilu pöllönpesien perässä, Kylmänen nauraa.
Vuosien kokemus tuo rengastajalle paljon sellaista tietoa, jota ei kirjoista tai tutkimuksista voi lukea. Kylmänen on esimerkiksi huomannut, että yleensä kuovinpoikaset lähtevät lentoon, kun niiden siivenmitta on 23-24 senttiä. Semmoisina viisiviikkoisina.
Muitakin havaintoja hän on tehnyt. Yleensä naaraskuovi lähtee talvehtimaan Brittein saarille tai Ranskan rannikolle jo ennen juhannusta.
Silloin poikaset ovat noin pariviikkoisia. Mutta jos ensimmäinen pesintä epäonnistuu, ja emot tekevät uusintapesyeen, äitikuovi ei pitkään lähtöään enää jahkaakaan. Se lehahtaa leudommille maille jo parin päivän päästä munien kuoriutumisesta.
Poikaset jäävät kaikissa tapauksissa isäkuovin vastuulle siihen saakka, kunnes ne ovat lentokykyisiä. Jos pesintä menee pieleen, koiraat lähtevät nopsasti naaraiden perään.
– Eräs tällainen Tyrnävällä rengastettu koiras havaittiin Norjassa jo 20. kesäkuuta.
Vaikka kuovipojat eivät vielä lennä, ja rengastajakin on varustautunut niiden pyydystämiseen pitkävartisella haavilla, vikkelä ja nokkela saa olla.
– Yllätyshyökkäys on paras taktiikka. Ei voi vain ajella ölövinä, vaan haavin pitää olla kädessä ja suunnitelman valmiina, kun linnun näkee. Parasta olisi, jos olisi oma kuski, niin ei tarvitsisi esimerkiksi miettiä, mihin auton voi jättää.
Kahlaajakatiskan avulla Kylmänen on saanut tänä keväänä merkittyä kymmenen aikuista kuovia.
Kuovit ovat muiden kahlaajien tapaan hyvin pitkäikäisiä lintuja. Lajin ikänestori saavutti 27 vuoden kunniakkaan iän. Kylmänen huomauttaa, että tämäkin rengastettu poikanen elelee vielä pitkään hänen jälkeensä.
– Kauimmainen minun rengastamani kuovi on löytynyt Espanjasta, 3 142 kilometrin päästä täältä. Olen lukenut tänä keväänä 38 omaa rengasta tällä alueella.
Temmesläismies aikoo jatkaa rengastamista niin kauan kuin intoa ja voimia riittää.
– Mutta olisihan mukava saada tähän hyvä jatkaja, hän sanoo lähtiessään haavinsa kanssa etsiskelemään vielä niitä kolmea muuta pesyeeseen kuulunutta kuovinuorukaista.
RengastusluvatYleislupaOikeuttaa rengastamaan kaikkien lintulajien poikasia (ei hippiäisen pesäpoikasia eikä räystäspääskyn pesäpoikasia, ellei pesää ole tuettu) sekä kaikkien lintulajien lentokykyisiä yksilöitä myös muualla kuin lintuasemilla. Yleisluvan säilymisen edellytyksenä on säännöllinen osallistuminen lintuasemarengastukseen, sisämaan seurantapyyntiin tai muuhun Rengastustoimiston hyväksymään projektiin.Rajoitettu yleislupaKuten yleislupa, mutta voimassa rajoitetulla alueella tai sisältää muita erikseen mainittuja rajoituksia.LintuasemalupaKuin yleislupa, mutta voimassa vain lintuasemilla. Kuitenkin kahlaajien ja vesilintujen lentokykyisiä yksilöitä voi rengastaa myös muualla kuin lintuasemilla.SeurantapyyntilupaKuin yleislupa, mutta voimassa Sisämaan seurantapyynnissä, Turun yliopiston Ruokintavakio-projektissa tai muussa projektissa.PesäpoikaslupaOikeuttaa rengastamaan kaikkien lintulajien poikasia ja muiden lintulajien paitsi kahlaajien ja varpuslintujen lentokykyisiä yksilöitä kaikkina vuodenaikoina. Oikeuttaa rengastamaan myös joidenkin lintulajien emoja pesiltä ja aikuisia yksilöitä pesimäkauden aikaisilta reviireiltä.PetolintulupaOikeuttaa rengastamaan kaulushaikaran, päiväpetolintujen, pöllöjen, kehrääjän ja korpin pesäpoikasia ja lentokykyisiä yksilöitä.Rajoitettu lupaOikeuttaa rengastamaan erikseen nimettyjen lintulajien pesäpoikasia ja/tai lentokykyisiä yksilöitä. Rajoitus voi olla myös alueellinen.IsokuoviNumenius arquataIsokokoinen kurppiin kuuluva kahlaaja. Nokka pitkä, kaartuu tasaisesti alaspäin tyviosaa lukuun ottamatta. Pää suhteellisen tasavärinen. Puku kauttaaltaan kellanruskean kirjava.Pituus 48–57 cm, siipien kärkiväli 89–106 cm, paino 415–980 g. Euroopan suurin kahlaaja. Naaras koirasta kookkaampi.Pesä on painanne kuivalla alustalla pellolla, niityllä tai suomättäällä. Vuorattu kuivilla heinillä.Munii huhti–toukokuussa neljä munaa. Molemmat emot hautovat.Pesii pelloilla ja soilla Oulun ja Pohjois-Karjalan korkeudelle asti, pohjoisemmassa harvalukuinen. Puuttuu Tunturi-Lapista. Vähentynyt Etelä-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 80 000 paria.Syysmuutto voi alkaa jo touko–kesäkuun vaihteessa, naaraat muuttavat toukokuun loppupuolelta alkaen, koiraat ja nuoret linnut heinä–elokuussa. Keväällä paluu huhti–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, etupäässä Brittein saarilla ja Ranskan rannikolla.Ravinto:na selkärangattomat eläimet, marjat.Silmälläpidettävä, rauhoitettu.(Lähde: Luontoportti)
Isokuovi, Numenius arquata
Kurppiin kuuluva Euroopan suurin kahlaaja. Naaras koirasta kookkaampi.
Pesä on painanne kuivalla alustalla pellolla, niityllä tai suomättäällä. Vuorattu kuivilla heinillä.Munii huhti–toukokuussa neljä munaa. Molemmat emot hautovat.
Pesii Oulun ja Pohjois-Karjalan korkeudelle asti, pohjoisemmassa harvalukuinen. Vähentynyt Etelä-Suomessa. Suomen pesimäkannaksi arvioitu 80 000 paria.
Syysmuutto voi alkaa jo touko–kesäkuun vaihteessa, naaraat muuttavat toukokuun loppupuolelta alkaen, koiraat ja nuoret linnut heinä–elokuussa. Keväällä paluu huhti–toukokuussa.
Ravinto:na selkärangattomat eläimet, marjat.
Silmälläpidettävä, rauhoitettu.(Lähde: Luontoportti)