KEMPELE Maija ja Jyrki Anttilan ajatukset kulkevat niin samoja latuja, että jälkeenpäin on vaikea muistaa, kumpi sanoi mitäkin. Kempeleläislähtöisen tenorin Jyrki Anttilan ja kanttorin koulutuksen saaneen pianisti Maija Anttilan näkemykset ovat yhteneväiset muissakin asioissa kuin musiikissa.
– Olemme konsertoineet yhdessä 12 vuotta. Emme tekisi tätä, ellei se toimisi niin hyvin, sanoo Maija Anttila.
Jyrki on samaa mieltä. Hänen mielestään etenkin kirkkokonserteissa on suuri etu siitä, että Maija-vaimon tausta on kirkkomusiikissa, vaikka hän nykyään toimiikin pääasiassa pianistina.
– Kirkkokonserttien ohjelmisto voi sen vuoksi olla hyvin monipuolinen, ja tarvittaessa säestykseen voidaan käyttää myös urkuja, Jyrki huomauttaa.
Molemmille on myös hengellisyys ja isänmaanrakkaus hyvin tärkeää. Sekin auttaa ohjelmistoa koottaessa ja harjoiteltaessa.
Kempeleen Pyhän kolminaisuuden kirkossa sunnuntaina 2. heinäkuuta pidettävässä Yöt kesän valkeat -konsertissa Anttilat halusivat pitää kappalevalinnoissaan esillä Suomen itsenäisyyden juhlavuotta.
Etenkin Maija Anttila tunnustautuu itsenäistymisen alkuvuosien ja kansallisromanttisen musiikin suureksi ystäväksi.
– Sata vuotta sitten tehtiin erittäin upeaa musiikkia: Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Heino Kaski. Alkuvuosikymmenet olivat muusikon näkökulmasta hienoa aikaa. Monissa sen ajan lauluissa tulee esiin hyvin romanttinen käsitys suomalaisesta kesästä.
– Esimerkiksi Toivo Kuulan kappaleesta Kesäyö kirkkomaalla välittyy suuri ikävä ja kaipuu, koko ihmisen elämänkaari. Ehkä kaunis haikeus olisi oikea sana kuvailemaan tunnelmaa, Maija Anttila pohtii.
Yöt kesän valkeat -konsertin ohjelmistossa kuullaan monia kesäisiä, herkkiä helmiä, kuten vaikkapa Jussi Björlingin tutuksi tekemä konsertin nimikkokappale Yöt kesän valkeat tai Reino Helismaan ja Toivo Kärjen yhteistyön tulos Lauluni aiheet. Tämä laulu on Jyrki Anttilan mukaan hyvin syvä tarina elämästä.
– Esitämme myös tuttuja hengellisiä lauluja kuten Armolaulu, Oi katso mikä aamu ja Soi kiitoksein.
Erityisesti Jyrki Anttila haluaa mainita toisen kempeleläisen, säveltäjä Jussi Rasinkankaan hänelle säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman Olen saapunut ruusutarhaan, joka myös kuullaan konsertissa.
Anttiloiden kesä on ollut lyhyehköä Kroatian-lomamatkaa lukuunottamatta työntäyteinen. Parhaillaan he harjoittelevat kahta operettia.
Maija Anttila vastaa operettikuoron treenaamisesta sekä musiikillisesta ideoinnista, Jyrki projektin läpi viemisestä.
– Esitämme Mustalaisruhtinattaren syyskuussa Lohjalla, ja Madetojan salissa operetista on kolme esitystä marraskuussa. Onkin kulunut jo kolmekymmentä vuotta siitä, kun Mustalaisruhtinatar on nähty Oulussa, Jyrki Anttila huomauttaa.
Toinen valmisteilla oleva operetti on Franz Lehárin Paganini, jota ei ole sitten vuoden 1927 esitetty Suomessa lainkaan.
– Ihmettelin aina, että miksi ei. Iloiset lesket menee aina ohi, vaikka Paganini on hieno operetti.
Viulisti Niccolo Paganinin ja Napoleonin sisaren rakkaussuhteesta kertova operetti nähdään vain Järvenpää-talossa tulevana syksynä.
Yrityksensä OperArtin kautta Anttilat tuottavat myös yksittäisiä konserttikiertueita esimerkiksi Arja Korisevan ja Johanna Rusanen-Kartano kanssa.
Rusanen-Kartanoa kuullaan muuten myös Mustalaisruhtinattaressa Sylvan roolissa vuoroin Tiina-Maija Koskelan ja Tiina Vahevaaran kanssa. Edvinin roolissa kuullaan luonnollisesti Jyrki Anttilaa ja Heikki Halista.