Kempeleen kunnan kulttuuripalkittu Kempeleen Hanuripartio jatkaa suomalaisten viihdemusiikin mestareiden nostamista nykypäivän tanssiyleisölle tutuksi. Viime vuonna eläkeläisten tanssiyhtye - jatkaa seitsemättä vuottaan ja nyt kymmenmiehisenä - esitti pitkin vuotta kolmen mestarin musiikkia useissa tanssitapahtumissa. Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta Olavi Virran, Tapio Rautavaaran ja Toivo Kärjen syntymästä.
Tämä viikko on Justeerin eli Kauko Käyhkön juhlaviikko, sillä tiistaina 5.4. oli hänen syntymänsä 100 -vuotispäivä. Pietarissa syntynyt Käyhkö levytti solistilaulajana lähes 300 kappaletta, mutta oli mukana kaikkien tuntemassa Kipparikvartetissa levyttämässä lähes 1000 kappaletta. Laulun lisäksi hän soitti mm. kitaraa, kun Viljo Vesterinen levytti Säkkijärven polkan vuonna 1939. Hän oli Dallapén solistina levyttäessään 1. kerran vuonna 1937.
Tällä ensilevytyksellä (Mustalaisvalssi) on mielenkiintoinen tarinansa. Sen nuottia ja sanoja ei ole Suomessa koskaan julkaistu. Dallapé käytti alkuperäistä Lontoossa 1937 painettua nuottia ja sanat suomennettiin vain tuota levytystä varten. Tekijänoikeusasioiden vuoksi Dallapé ei ole julkaissut nuottia eikä sanoja, vaikka yhtyeellä on yli 200 nuottijulkaisua.
Nyt Kempeleen Hanuripartiolla on hallussaan sekä alkuperäinen nuotti (copyright The Peter Maurice Music Co. Ltd, Lontoo 1937) että levytyksessä käytetyt suomenkieliset sanat. Nuotti on ostettu skolantilaisesta nettikaupasta ja sanat on saatu sähköpostitse Käyhkö -asiantuntija Tero Halvarsonilta. Hanuripartio tanssittaa Mustalaisvalssin tahtiin vapun aatonaattona.
Käyhkön kuolinpäivänä tämän viikon perjantaina (8.4. tasan 33 vuotta) soi myös Justeerin säveltämä tai levyttämä musiikki Kempeleen työväentalossa.