KEMPELE Pirilä-salissa laulu ja piano soi, kun Kempeleen alakoulujen oppilaat esittävät yhdessä lavalla Ystävyyden laulua. Koulujen karsintatilaisuuksista valitut 17 finalistia harjoittelevat ensimmäistä Tenavatahti-laulukatselmusta varten.
– Tenavatahti-laulukatselmuksessa oppilaat laulavat kempeleläisen opettajan ja säveltäjän Jussi Rasinkankaan lauluja. Ja tavoitteena on saada lapset laulamaan lastenlauluja, harjoituksia muiden opettajien kanssa vetävä luokanopettaja Piia Kangas-Mustonen kertoo.
– Ja koska jokainen oppilas laulaa eri laulun katselmuksessa, saamme aikaa konsertin kaltaisen juhlan, luokanopettaja Tarja Haapala lisää.
Yhteislaulun jälkeen jokainen pääsee vuorollaan esittämään oman kappaleensa. Linnakangastalon koulun oppilas, 8-vuotias Henriikka Liikanen odottaa vuoroaan ja kuuntelee samalla tarkasti toisten laulua. Hän aikoo esittää kappaleen Jos lapset päättää vois.
– Se on tuttu laulu ja tykkään myös siitä paljon. Laulu on iloinen, hän perustelee lauluvalintaansa.
Laulamista Henriikka harrastaa paljon. Suosikkeja ovat oikeastaan kaikki lastenlaulut. Niitä hän laulaa yhdessä myös kaverinsa Violan kanssa.
Aikaisemmin Henriikka ei ole paljon esiintynyt. Jonkin verran kokemusta on kuitenkin tullut esikoulun ja päiväkodin juhlista. Mutta esiintyminen on kuitenkin hänen haaveensa.
– Jännittää jonkin verran, mutta haluaisin silti olla esiintyjä ja laulaja.
Salissa paikalla on myös muutamia vanhempia seuraamassa lastensa harjoituksia. Kempeleläinen Piia Kangas-Mustonen on kuuntelemassa tyttärensä, Ylikylän koululla ensimmäisellä luokalla olevan Elviira Mustosen laulua.
Laulu ja musiikki on Piia Kangas-Mustosen mukaan osa perheen arkea. Elviira sekä soittaa pianoa, että laulaa. Kisoihin tytär ei kuitenkaan ole aikaisemmin osallistunut.
– Päätös kilpailuun osallistumisesta oli hänen. Hieman se ehkä yllätti, että jo tässä vaiheessa 7-vuotiaana tytär oli valmis lähtemään mukaan. Mutta toisaalta, saman koulun käynyt Suvi Teräsniska on hänen idolinsa ja Elviira haaveilee laulajan urasta.
Piia Kangas-Mustoselle laulukatselmuksessa kyse on ennen kaikkea hyvästä kokemuksesta.
– Lapset saavat nauttia laulamisesta ja samalla he oppivat esiintymään.
Tenavatahdissa ei ole kysymys pelkästään laulukilpailuista.
Idea lähti liikkeelle Jussi Rasinkankaan ehdotuksesta. Tämä esitti idean lastenlauluihin keskittyvästä kisasta Kempeleen kulttuuritoimelle. Vastaanotto oli myönteinen, sillä lapsille on tällä hetkellä vähän laulukilpailuja. Vieläkin vähemmän on kisoja, joissa juuri lapsille tehdyt ja tarkoitetut laulut ovat pääroolissa.
– Kempeleessä lastenlaulujen perinne ja niiden tekemisen perinne on vahva. Moni täällä kasvanut on menestynyt esimerkiksi Tenavatähti-kisassa. Siksi katselmus sopii hyvin juhlavuoteemme, kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari toteaa.
Tapahtuma päätettiin järjestää kaikille 1.-4. luokkien oppilaille, osana Suomi 100-juhlavuotta ja Kempeleen 150-juhlavuotta. Vaikka kyse ei ole puhtaasti kisasta, paikalla on myös tuomaristo. Se valitsee katselmuksen parhaan laulajan.
– Tarkoitus on tehdä Tenavatahti-katselmuksesta pysyvä tapahtuma. Opettajatkin ovat kertoneet lasten innostuneen laulamisesta uudestaan karsintojen seurauksena, Toppari kertoo.
Parhaillaan Topparin mukaan harkitaan, tehdäänkö laulukatselmuksen annista vielä joululevy.
Tenavatahti-katselmus pidetään lauantain 22.4. kello 15 Pirilä-salissa. Tilaisuus on avoin kaikille kuntalaisille.