KEMPELE Kahdellesadalle vieraalle oli kahvit varattu, kun Kempeleessä valmistauduttiin uuden juna-aseman avajaisiin. Avajaisissa taisi kuitenkin kävijämäärä ylittyä reippaasti. Aseman piha täyttyi väestä jo hyvissä ajoin ennen juhlan alkua.
– Tämä on historiallinen päivä Kempeleelle ja Oulun seudulle, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Ollikainen toteaa saapuessaan avajaisiin junakyydillä.
12 kilometrin junamatka on taittunut vauhdikkaasti kahdeksassa minuutissa. Nopea matka-aika saa junan kyydissä istuvat virkamiehet haaveilemaan lisääntyvästä työmatkaliikenteestä raiteilla.
Kempeleen juna-asema on harvinaisuus Suomessa. Viime vuosina asemia on pikemminkin suljettu kuin avattu. Tänäkin vuonna kolme tai neljä asemaa saa lopettaa toimintansa.
Liikenneviraston näkökulmasta Kempeleen asema on kuitenkin ollut 15 miljoonan euron arvoinen hanke. Hankkeessa rahoittajina ovat olleet omalta osaltaan myös Kempeleen kunta ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Kempeleen kunnan rooli hankkeessa on Antti Ollikaisen mukaan ollut vähäinen. Hän toteaa, ettei kunnan ole juuri tarvinnut tehdä edunvalvontaa, vaan hanke on lähtenyt liikkeelle VR:n ja Liikenneviraston omasta aloitteesta.
– Kempele on arvioitu heidän näkökulmastaan liikenteelliseksi solmukohdaksi, pikku-Pasilaksi. Oulun vaikutuspiirissä on 250 000 asukasta, kunnanjohtaja Tuomas Lohi lisää.
Euroilla on Kempeleeseen saatu uusi asema, joka soveltuu pitkien junien pysähdyspaikaksi. Rata-alueella on pituutta 450 metriä ja myös korkeutta. Kempeleessä pysähtyvien junien määrä vaihtelee. Arkisin vuoroja on enemmän kuin viikonloppuisin.
– Kempeleen asemalla on edellytykset kehittyä liikenteen solmukohdaksi ja vaihtoehtoiseksi asemaksi Oululle. Aseman läheltä, liikenneympyrän pysäkiltä kulkee jo nyt päivittäin kahdeksan linja-autovuoroa Oulunsaloon lentoasemalle, Tuomas Lohi toteaa.
Alunperin vuonna 1884 avattu Kempeleen asema suljettiin 27.5.1990, jolloin viimeinen henkilöjuna lähti liikkeelle edellisen kerran. Juhlijoiden joukossa olikin monia kempeleläisiä, jotka muistelivat junan kulkua menneinä vuosina.
Kempeleläinen Margit Jäminki, aseman entinen työntekijä, sai kunnian muistella entisajan juna-asemaa ja sen elämää koko yleisön edessä. Eikä Margit Jäminki ollut juhlassa ainoa, jolla oli omakohtaisia kokemuksia Kempeleen juna-aseman vaiheista.
– Tulimme tänne tarkoituksella seuraamaan juhlaa ja katsomaan entistä kotiamme, oululaiset Maire Järvelin, Marja Sivonen ja Mervi Heikkilä kertovat.
Kolmikko asui 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Kempeleen asemalla. Maire Järvelinin isä oli junanlähettäjä Ilmo Järvelin. Mervi Heikkilän ja Marja Sivosen isä Aarne Sivonen puolestaan toimi asemamestarina Kempeleessä.
– Kävimme oppikoulua Oulussa. Lähdimme kaupunkiin työläis- ja opiskelijajunalla, joka lähti kello kuuden jälkeen aamusta. Vapaa-ajalla ajelimme resiinalla. Joskus pääsimme isän kanssa käyttämään vaihteitakin, lapsuuden leikkikaverit muistelivat.
Lättähatun ajoista junien vauhdit ovat kuitenkin kasvaneet. Kempeleestäkin matka Helsinkiin taittuu jatkossa nopeimmillaan kuudessa tunnissa ja 11 minuutissa.
Tulevaisuudessa matkavauhti on vieläkin nopeampi. Vuoden 2017 loppuun mennessä pitäisi valmistua vuonna 2007 käynnistynyt Seinäjoki–Oulu-ratahanke. Kaksoisraiteen valmistuttua koko matkalle junat pääsevät kulkemaan 200 kilometrin tuntivauhtia.