RANTALAKEUS Suomi100 -juhlavuosi tuo paljon juhlia ja tapahtumia Rantalakeuden alueelle. Mutta Suomen itsenäisyyden lisäksi monessa kunnassa on juhlimiseen aihetta omasta takaa. Peräti neljässä kunnassa vietetään merkkivuosia.
Ikänestoreita ollaan Limingassa, missä juhlitaan 540-vuotiasta kuntaa. Hieman pienempiä synttäreitä vietetään Tyrnävällä, Lumijoella ja Kempeleessä, joissa kaikissa on kulunut kunnan perustamisesta 150 vuotta.
Limingan juhlavuosi koostui lukuisista tapahtumista, ja niiden kokoluokka vaihtelee. Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala toteaa tulevan Aabraham Ojanperän olevan juhlavuoden päätapahtuma. Toinen merkittävä juhla on kesäkuun lopussa Limingan jäähallilla pidettävä nuorisofestari.
– Juhlavuoden pääjuhla on lokakuun alussa. Silloin pidetään kunnan virallinen, perinteikkäämpi vastaanotto. Kunnassa on keskusteltu myös taideteoksen hankinnasta juhlavuoteen liittyen, mutta päätöksiä siitä ei ole vielä olemassa.
Juhlavuosi näkyy myös käytännön toimissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan avustuksien hakua on aikaistettu. Ne ovat jo haettavissa, ja hakuaika päättyy tammikuun lopussa. Nevala kertoo valinnoissa painotettavan hakemuksia, jotka liittyvät joko Limingan 540-vuotisjuhlaan tai Suomi100 -juhlavuoteen.
– Toivomme, että myös kolmas sektori huomioi nämä juhlavuoden toiminnassaan.
Kempeleessä juhlavuoteen liittyen luvassa on myös paljon tapahtumia. Viestintäsuunnittelija Päivi Sauvola kertoo 150-juhlavuoden käynnistyneen jo vuodenvaihteessa. Jatkossa tapahtumia joka kuukaudelle yksi tai kaksi. Kesällä ohjelma on vieläkin tiiviimpi. Tapahtumia on yhteensä parikymmentä.
– Juhlista esiin voisi nostaa elokuussa pidettävän Hyvä kasvaa Kempeleessä -tapahtuman. Se on iso juttu kunnan mittakaavassa. Ja pari viikkoa ennen sitä pidetään taidesymposium ensimmäistä kertaa.
Linnakalliosymposiumiin on tulossa taiteilijoiden tekemiä teoksia ennakkoehdotusten perusteella. Teokset jätetään alueelle, sekä veden pinnalle että alle symposiumin päätyttyä.
Virallista Kempeleen juhlaa vietetään 18.11. Tuolloin järjestetään iltapäivällä Kempele-gaala, jossa esiintyy paikallisia artisteja. Tapahtuma on kaikille avoin yleisöjuhla. Illalla ohjelmassa on vielä kutsuvierastilaisuus.
Tyrnävällä on luvassa myös tapahtumien vuosi. Kunnan 150-vuotisjuhlaan liittyen ohjelmassa on kolme selkeästi siihen nimettyä tapahtumaa kirjasto- ja kulttuurijohtaja Ritva Nikolan mukaan. Elokuussa pidettävä Tyrnävällä tietty -tapahtuma ja syksyllä pidettävä virallinen vastaanotto kuuluvat niiden joukkoon.
Juhlavuoteen virittäydytään kuitenkin jo tammikuussa. Perjantaina 27.1. pidetään Meijerialueella Talavivalakia-tapahtuma, jossa tuodaan esille kunnan syntyvaiheita. Perjantain Talavivalkia on kaikille kuntalaisille avoin, vapaamuotoinen perhejuhla. Valokuvaesityksen, runojen ja musiikkiohjelmaa voi seurata alueella. Lapsille puolestaan luvassa on lumiaskartelua.
– Ensimmäinen kuntakokous pidettiin Tyrnävällä 20.1.1867. Siitä jäljelle jäänyt pöytäkirja on esillä kunnan tapahtumissa jossakin muodossa koko vuoden ajan, Nikola kertoo.
Lumijoellakin vietetään kunnan 150-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Tosin vapaa-aikatoimenohjaaja Salla Mertala kertoo, että tarkka perustamispäivämäärä on vielä etsinnässä.
– Pöytäkirjoja ei ole vielä löydetty, joten päivämäärä on hakusessa.
Lumijoella on tehty päätös silti viettää juhlavuotta. Sopiva ajankohta löytyi elokuulta, jolloin vietetään Lumijokipäiviä.
Tulevan kesän juhla koostuu torstaina pidettävästä liikuntapäivästä, perjantain nuorten päivästä ja lauantain markkinoista. Markkinoita vietetään Mertalan mukaan vanhan ajan tunnelmissa. Ohjelmassa on hevosajelua ja myyjien toivotaan pukeutuvan vanhan ajanvaatteisiin.
– Sunnuntaina Varjakassa pidetään jumalanpalvelus rannalla. Sunnuntaina on myös kirkkokonsertti, johon olemme varanneet Teemu Roivaisen.
Toinen juhlahetki muodostuu Lumijoella itsenäisyyspäivän yhteyteen, jolloin Mertalan mukaan pidetään vähän isompi juhla koululla.
– Olisi hienoa muistaa jotenkin yhtä ikäluokkaa erikseen. Mikä olisi hyvä muistamistapa ja sopiva ikäluokka? Niitä pitää vielä miettiä.