Juhlajunalla juhlistettiin siitä, että Pohjanmaan lakeuksille on saatu rakennettua 335 kilometriä parannettua rataa, poistettu tasoristeyksiä, kohennettu turvallisuutta ja rakennettu 105 kilometriä kaksoisraidetta. Juhlan aihe oli sekin, että kunnostetun radan myötä Kempeleen asema avattiin uudelleen 26 vuoden tauon jälkeen viime kesänä.
Terttu ja Taisto Soronen piipahtivat iltapäivälenkillään seuraamassa juhlajunan saapumista ja asemalle järjestettyä ohjelmaa. He iloitsevat Kempeleen aseman avaamisesta, vaikka eivät itse ole viime aikoina VR:n palveluita käyttäneetkään.
– Mutta tytär asuu Tampereella ja tulee usein junalla kotona käymään. On mukavaa, että voimme tulla häntä kävelemällä vastaan, eikä tarvitse lähteä hakemaan Oulusta, Terttu Soronen kertoo.
– Tytär myös usein muistuttaa meitä siitä, että eläkeläisillä on lipuista hyvät alennukset. Voisimmekin joskus piipahtaa junalla hänen luonaan, Soroset suunnittelevat.
Väisänen ja Hidas hämäläinen -kokoonpanon soittaman letkeän folkin tahdissa juhlajunaa odotti myös liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.). Hänelle päivä oli merkittävä.
– Onhan tämä iso juttu, että yli kymmenen vuoden jälkeen rata on saatu kunnostettua. Rataosuus on äärettömän tärkeä meidän malmi-, kaivos- ja puuteollisuudelle sekä henkilöliikenteelle. Jatkoa sille olisi saatava: kaksoisraide Ylivieskasta Ouluun saakka. Se olisi koko maakunnan etu, Vehkaperä toivoo.
Vehkaperän mukaan nyt on aika pitää näitä asioista esillä, sillä sekä Pohjanmaan että Kainuun radan varrella kärsitään myös tärinäongelmista etenkin raskaiden malmikuljetusten vuoksi.
Muut liikenteelliset asiat ovatkin edenneet hyvin: nelostien remontti on vauhdissa ja Oulun lentokenttä on kunnostettu nykytarpeita vastaavaksi.
– Ensi vuonna alempiasteisten teiden rakentamiseen on osoitettu ennätyksellisen paljon resursseja, juhlajunan kyydissä Ouluun jatkanut Vehkaperä kertoi.
Kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistutti, että rautatie tuli Kempeleeseen vuonna 1883.
Ouluun saakka rata ylsi kolme vuotta myöhemmin. Silloin uutisoitiin, että Kempeleen ratayhteyden valmistuttua Pohjanmaan rata kattaa koko Etelä-Suomen.
– Meille kempeleläisille oli suuri asia, että matkustajaliikenne alkoi Kempeleessä uudelleen viime kesäkuussa. Kiitos siitä kaikille, jotka ovat asiaan vaikuttaneet, Lohi kiitteli.
Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen oli Lohen kanssa samaa mieltä siitä, että Etelä-Suomi alkaa Kempeleestä.
Hän kertoi ratahankkeesta numeroin: yksitoista rakentamisvuotta ja 880 miljoonaa euroa.
– Tämä on Suomen suurimpia hankkeita ever. Se on parantanut liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, kun radan varrelta on poistettu 105 tasoristeystä.
Vehviläinen kiitteli myös runsasta juhlayleisöä, jollaista aiemmissa pysähdyspaikoissa ei nähty.
– Eikä kahdessa edellisessä paikassa minua pyydetty puhumaankaan, Vehviläinen nauratti yleisöään.
Kempeleessä kansalaisille tarjoiltiin musiikin lisäksi glögiä ja pipareita. Oulun päässä remontoitua rataa juhlittiin ilotulituksella.
EDIT 7.12. klo 15.31: Terttu ja Taisto Sorosen sukunimi korjattu.