Kotien seinät ovat keväällä pitäneet sisällään niin koulun, lounasravintolan, työpaikan, kuntosalin kuin konserttiareenankin. Pienessä piirissä olo on ollut välttämätöntä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.
Kesän loma-aika tuokin tänä vuonna mukanaan poikkeuksellisen vapaudentunteen, kun yhteiskunta avautuu hiljalleen. Pääsemme pitkästä aikaa tapaamaan kauempana asuvia sukulaisiamme ja nauttimaan kesäaamusta torikahvilassa – huolellista hygieniaa ja riittäviä turvavälejä noudattaen tottakai.
Edessä on kuitenkin monin tavoin myös erilainen kesä. Vaikka tautitilanne Suomessa on toistaiseksi hallinnassa, on esimerkiksi moni suomalaisille tuttu ulkomaanlomakohde edelleen suljettuna. Katse kannattaakin nyt kääntää siihen mitä kaikkea meillä on vielä läheltäkin näkemättä.
Suomalaiset ovat yksiä Euroopan aktiivisimpia ulkomaanmatkailijoita ja kulutamme noin viisi miljardia euroa vuodessa ulkomaanmatkoihin. Vastaavasti ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa noin kolme miljardia euroa. Etelän rantabulevardeille ja suurkaupunkien ostoskaduille valuu siis valtava määrä suomalaisia lomaeuroja. Halvat lentoyhteydet ovat tehneet ulkomaanmatkailusta helppoa, siksi etenkin monelle nuoremmalle suomalaiselle parin tunnin ajomatkan päässä oleva kotimaan maailmanperintökohde saattaa olla vieraampi kuin Rooman Colosseum.
Suomimatkailu oli nostamassa päätään jo ennen koronakevättä ja nyt kotimaanmatkailusta toivotaan lähiruuan kaltaista trendiä, joka jatkuu ulkorajojen avautumisen jälkeenkin. Mielikuvat kesäsateessa täyteen pakatusta perheautosta ja vettä läpipäästävästä teltasta suomimatkailun syvimpänä olemuksena ovat historiaa. Hyvinvointi-, luonto- ja elämysmatkailun nousu sekä kiinnostus vastuullisempaan matkailuun on saanut monet katselemaan Suomen karttaa myös eri vinkkelistä.
Vaihtoehtoja löytyy luksuksesta maatilamatkailun kautta kaupunkilomiin. Hansikaslokeroihin unohtuneita tiekartastoja tutkitaan uudella innolla ja elämyksiin ollaan valmiita satsaamaan myös kotimaassa.
Lomabudjetin käyttö kotimaanlomailuun olisi koronakriisin kurittamalle matkailu- ja ravintola-alalle merkittävä pelastus. Suomimatkailun suosiminen tuo monelle myös toimeentulon, sillä majoitus- ja ravintola-ala työllistää noin 90 000 henkilöä ja koko matkailuala peräti 140 000 henkilöä.
Ulkomailla kiinnostus Suomea kohtaan on ollut kasvussa jo pitkään. Maamme valittiin muun muassa viime vuonna yli sadan maan kansainvälisessä vertailussa vuoden parhaaksi luontomatkakohteeksi. Kotimaanmatkailun ehdottomiin helmiin kuuluvatkin kaikki 40 kansallispuistoamme. Niistä tuorein tulokas on Suomussalmella sijaitseva Hossa, joka sai kansallispuiston aseman Suomi100-juhlavuoden yhteydessä.
Itselleni Hossan maisemat ovat tuttuja jo lähes 40 vuoden takaa. Nuorena aviomiehenä kävin tuoreen vaimoni kanssa melomassa kanootilla muutaman yön reissun Julma-Ölkyn kanjonijärven upeissa maisemissa. Mieleen jäi jylhän luonnon lisäksi myös Värikallion erikoiset kalliomaalaukset. Oulangan kansallispuiston ja legendaarisen Karhunkierroksen lisäksi Hossa kuuluukin omiin suosikkeihini.
Luontomatkailun lisäksi kotimaanmatkailu tarjoaa useita vaihtoehtoja myös kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Henkilökohtaisesti yksi vaikuttavimmista kokemuksista oli käydä Raatteentiellä katsomassa talvisodan ihmeen paikkoja. Tavallisena kesänä myös kylätapahtumat, kesätorit ja -teatterit saavat pysähtymään automatkan varrella.
Käännetään tänä kesänä katse kotimaahan. Maailman parhaaseen maahan kannattaa tutustua paremmin.
Juha Sipilä
Kirjoittaja on Keskustan kansanedustaja Kempeleestä.