Poikkeuksen on tehnyt vain viime vuosi, jolloin alueen rakennusprojektien vuoksi asiakasjoukko notkahti. Kun vuonna 2015 kävijöitä oli reilut 171 000, jäi viime vuonna määrä 155 000:een.
– Nyt kävijöitä on ollut taas hyvin, Zimmarin vastaava Tarja Koivisto sanoo.
– On arki-iltoja, jolloin uimahalli alkaa olla jo liian täynnä. Halli on mitoitettu 135 000:lle vuosikävijälle.
Lisätilan tarve on ilmeinen. Koivisto kertoo pulaa olevan esimerkiksi vaatekaapeista.
– Jos taloa laajennetaan, niin ainakin muutama rata tarvittaisiin lisää. Toki uimahallin muuttaminen vielä enemmän kylpylämäisemmäksi voisi tarjota mahdollisuuksia Kempeleen matkailun kehittämiseen, hän pohtii.
Kunta on selvittänyt laajennusmahdollisuuksia nykyisellä tontilla. Selvitysten mukaan laajennus on mahdollinen, mutta sen aikataulu on täysin avoin. Kempeleen kunnan tekninen johtaja Risto Sarkkinen arvelee hankkeen olevan usean miljoonan euron kokoluokkaa.
– Lähivuosina sitä ei ole mahdollisuus toteuttaa. Ennen laajennusta on tarkoitus tehdä peruskorjaus, mutta sitäkään ei ole aikataulutettu. Korjaustarveselvityksen teemme tänä kesänä. Ehkä ensi vuoden talousarvioon saisimme remontille suunnittelumäärärahan. Remontti on pakko tehdä jossain vaiheessa.
Vaikka parikymppinen rakennus on uhmannut hyvin aikaa, kaipaavat tilat jo kovastikin ehostusta. Vuosien varrella saunatiloja on uusittu, samoin tekniikkaa, mutta pinnat ovat pääosin entiset.
Asiakkailta virkistysuimala saa kovasti kehuja. Erityisesti he kiittelevät vesijumppia, asiakaspalvelua ja hallin siisteyttä.
– 20 vuoden aikana erityisesti senioreiden määrä on lisääntynyt. Monet sanovat, etteivät olisi nykyisessä kunnossaan ilman uimahallia.
Hallin tarve tiedetään myös Kempeleen ulkopuolella. Zimmari on lakeuden ainoa uimahalli. Ryhmävuoroja varataan Siikalatvalta saakka.
Oulunsaloa lukuun ottamatta koko lakeuden alueelle laajentunut, vuosimaksuperiaattella toimiva Seniorikortti on sekin otettu hyvin käyttöön. Vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana lumijokisten käyntejä oli 71, hailuotolaisten 56, tyrnäväläisten 623, liminkalaisten 509 ja kempeleläisten 6 000.
Pelkästään vesijumppiin osallistui viime vuonna liki 14 500 asiakasta.
– Arviolta noin 30-40 prosenttia asiakkaistamme on muualta kuin Kempeleestä. Meillä käydään paljon Oulunsalosta ja Oulun Metsokankaalta. Asiakkaat ovat vauvasta vaariin.
Zimmari on osaltaan mahdollistanut alueen lasten uimataidon kehittymisen.
Esimerkiksi Kempeleen kuudesluokkalaiset testataan vuosittain. Nyt 93 prosenttia suoritti 200 metrin uintitestin onnistuneesti. Joskus luku on ollut jopa liki 100.
– Aikuisten uimaopetukselle voisi olla lisätarvetta, mutta meillä ei siihen resurssia ole. Kempeleen Pyrintö järjestää opetusta omilla vuoroillaan.
Uimaopettajat Vesa-Matti Kieksi ja Jatta Bergman ovat työstäneet lapsille oman ohjekirjasen uimahallikäyttäytymisestä.
Se on otettu hyvin vastaan. Jatkoakin on Koiviston mukaan tulossa.
Sen sijaan aikuisten hallikäyttäytymisessä olisi toisinaan parantamisen varaa. Vuosi toisensa jälkeen on niitä, jotka unohtavat peseytyä.
– Esimerkiksi vesijuoksuun tulevat voivat ajatella, ettei heidän tarvitsisi pestä hiuksia. Jos ei halua pestä hiuksia, tulee käyttää uimalakkia. Hajusteiden käyttöhän on yleisissä tiloissa kielletty, Tarja Koivisto muistuttaa.
Zimmarissa pidetään tiukasti kiinni myös oikeaoppisen uima-asun käytöstä. Shortseilla ei altaaseen ole asiaa.
– Kyse on hygieniasta. Emme voi tietää missä kaikkialla shortseja on käytetty. Kun epäpuhtaus lisääntyy, myös kloorin määrä kasvaa automatiikan vuoksi.
Zimmarissa 20-vuotisjuhlaa vietetään koko viikko. Erilaista toimintaa on tällä viikolla jokaisena päivänä.
Lisäksi uimahallin tiloissa on valokuva- ja lehtileikenäyttely vuosien varrelta. Zimmarissa tehdään myös Peukuta Zimmaria - taideteos, jossa jokainen voi painaa sormenjälkensä uimahallin historiaan.
Varsinaista juhlaa vietetään perjantaina. Tuolloin juhlapuhujana on Kempeleen entinen sivistysjohtaja Seppo Hautanen, jonka aikana Zimmari rakennettiin.
Viime viikolla Zimmarissa järjestettiin vesiliikuntakampanja, jonka sarjojen kolme parasta palkitaan perjantain juhlassa.
Zimmari
Avattiin yleisölle tammikuussa 1997.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto palkitsi Zimmarin vuoden uimahallina vuonna 1998.
Uimahallissa on 25 metrinen allas, lasten opetusallas, pienten lasten kahluuallas ja 30-metrinen vesiliukumäki. Monitoimialtaan puolella on muun muassa poreallas.
Tänä vuonna Zimmari sai Todistetusti tyytyväisimmät asiakkaat -sertifikaatin.
Uimahallista löytyy kempeleläisen taiteilija Jenni Ohenojan maalaus Merenalainen maailma.
Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.
