RANTALAKEUS Yhä suurempi osa rikoksista tehdään verkossa. Se taas tuo uusia haasteita poliisin toiminnalle. Esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä tehdyt petokset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia.
– On raadollista, että jos sinulla on paljon rahaa, voit palkata jonkun tekemään kyberkeikan, etkä jää siitä kiinni, poliisijohtaja Tomi Vuori toteaa.
Parhaillaan poliisissa valmistellaan kokonaisvaltaista kybersuunnitelmaa. Samalla poliisihallinnossa mietitään, koulutetaanko poliiseja sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen vai palkataan ulkopuolisia asiantuntijoita.
– Uudet uhat ovat hyvin merkillisiä. Turvallisuutta uhkaavilla on ideana iskeä viranomaistoiminnan harmaille alueille. Asia ei ole uusi, mutta sen käyttöön on varauduttava. Esimerkiksi informaatiotasolla meihin pyritään vaikuttamaan kaiken aikaa, Poliisihallituksen esikunnan esimiehenä toimiva Vuori sanoo.
Vuoren mukaan esimerkiksi ääriliikkeet eivät toistaiseksi muodosta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, mutta sen sijaan verkossa käytävässä keskustelussa tapahtuva trollaus – tahallinen nettifoorumeilla tehtävä provosointi – on tämän ajan henki. Hän heittää esimerkiksi viime vuoden lopulla tapahtuneen Imatran kolmoissurman.
– Se yritettiin trollien avulla kääntää venäläisvastaiseksi hyökkäykseksi. Kun auto syöksyi Helsingissä yleisön joukkoon joulukuussa, puhuttiin nopeasti eri foorumeilla terrori-iskusta, vaikka kyse oli sairaskohtauksesta.
Hallintoa pyritään halvauttamaan myös esimerkiksi turhilla asiakirjapyynnöillä. Tuttuja ovat myös vahingoittamismielessä tehdyt tietopyynnöt, tekaistut tutkintapyynnöt ja väärennetyt, verkkoon ”vuodetut” asiakirjat.
– Nämä kaikki ovat huolestuttavia ilmiöitä pohjoismaiselle demokratialle, Vuori pohtii.
Uudet uhat, muuttuva rikollisuus ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen vahingoittaviin tarkoituksiin ovat iso haaste poliisille, jonka resurssit näyttävät vähenevän.
Jos poliisien määrää verrataan Pohjoismaiden osalta, on Suomessa kaikkein vähiten poliiseja tuhatta asukasta kohden, vain 1,31. Korkein luku on Ruotsissa, 1,99. Suomen jälkeen toiseksi vähiten poliiseja on Tanskassa, mutta sielläkin 1,63 poliisia per tuhatta asukasta.
Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa 7 256, mutta mikäli tiedossa olevien kehyspäätösten mukaan edetään, on vuonna 2020 jäljellä enää 6 321 poliisia.
– Tätä kehityskulkua pyritään kaikin tavoin niin poliisijohdossa kuin sisäministeriössä kääntämään toiseen suuntaan. Lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä, Vuori huomauttaa.
Kaikesta huolimatta suomalaisten luottamus poliisiin on noussut. Viime vuonna julkaistun Sisäministeriön teettämän tutkimuksen mukaan poliisin luottaa 96 prosenttia. Se on ennätyksellinen luku.
– Vain joissain diktatuureissa luku on suurempi, poliisijohtaja Tomi Vuori naurahtaa.
