Kempele. Kannustusjoukkojen ja uteliaan yleisön tsemppaukset ja taputukset saattelevat voimanostajat Zeppelinin keskusaukiolle rakennetulle estradille.
Esiin tulee keskittymistä ja raakaa voimaa huokuvia nostajia, jotka lyhyiden alkurituaalien jälkeen asettuvat penkille. Suoritus, jota varten onvietetty vuosia salilla ja kaloreita laskien, on pian ohi.
Zeppelinissä on odottava tunnelma. Aplodit raikuvat ja fistbumpeja lyödään, tuli tulosta tai ei.
Yksi kisaan osallistujista on kempeleläinen Joni Tajakka, joka voitti penkkipunnerruskisan avoimen sarjan tuloksella 190 kiloa. Palkinnoksi tuli oma ennätys, kultamitali kaulaan sekä urheilukello. Kisan jälkeen kädet tärisevät, mutta olo on tyytyväinen.
Tajakka kokeili Zeppelinissä ensi kertaa 200 kiloa, mutta haamuraja ei vielä suorille käsille noussut.
– Salilla 200 on noussut, mutta niitähän ei lasketa. Nyt kuitenkin tietää, miltä se kisoissa tuntuu, Tajakka sanoo.
Tammikuussa irtosi SM-hopeaa 175 kilolla pykälää alemmassa painoluokassa. 26-vuotiaan suoritukset ovat nousujohteisia ja hän sanoo lähestyvänsä voimanostajan parhaita vuosia. Lajissa pärjääminen vaatii yleensä vuosien kovan perustyön, jonka varaan menestystä voi rakentaa.
Tajakka sanoo treenaavansa lähinnä treenaamisen ilosta ja pyrkii kisoissa itsensä voittamiseen.
– Mutta jos tässä alkaa pärjäämään, niin panostan enemmän. Silloin henkilökohtainen valmentaja voisi olla seuraava askel.
Lue lisää 15.5. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!
Klassinen voimanosto
Zeppelinissä kisattiin klassisessa penkkipunnerruksessa ja voimanostossa.
Klassisissa voimanostossa tukea antavat varusteet on kielletty.
Siihen kuuluu kolme lajia: jalkakyykky, penkkipunnerrus ja maastanosto.
Kilpailijoilla on kolme suoritusta per laji. Laijen maksimisuoritukset lasketaan yhteen.
Luokkia on eri ikäisille ja painoisille miehille ja naisille.
Voimanosto eroaa olympialaji painonnostosta, jossa kisataan tempauksessa ja työnnössä.
Se erosi omaksi lajikseen 1970-luvulla.