Lämmennyt sää on siivittänyt perhoskauden vähitellen käyntiin. Kolean alkukevään vuoksi perhosia on toistaiseksi näkynyt tavallista vähemmän, arvioi liminkalainen perhosharrastaja Ulla Matturi.
– Monet lajit ovat olleet vähäisiä. Esimerkiksi huhtiyökkösiä ei ole näkynyt yhtä paljon kuin yleensä, Matturi toteaa.
Täysin perhositta ei ole Limingassa kuitenkaan jääty. Toukokuun 27. päivään mennessä Matturi oli tunnistanut 30 lajia, joista kahdeksan päiväperhosia: nokkosperhonen, neitoperhonen, suruvaippa, herukkaperhonen, lanttuperhonen, paatsamasinisiini, kangasperhonen ja sitruunaperhonen. Kaikki muut paitsi sitruunaperhonen ovat tavallisia näkyjä näillä leveyksillä.
Ensimmäisen nokkosperhosen Matturi näki maaliskuun lopussa. Talviunilta liian varhain herääminen ei Matturin mukaan ole perhosille kohtalokasta, sillä kylmyys saa ne vaipumaan takaisin horrokseen. Kesän alkupuoli on talvehtineille päiväperhosille kuitenkin päätepysäkki.
– Ne parittelevat ja munivat ja sitten kuolevat pois. Syksyllä saadaan nähdä uuden sukupolven yksilöitä, Matturi selventää.
Perhosten ja muiden pölyttäjien vähentyminen on herättänyt huolta viime vuosina. Ylen mukaan Suomen tärkeimmistä pölyttäjistä lähes joka viides on uhanalainen.
Yhtenä syynä pölyttäjien vähentymiseen on elinympäristöjen köyhtyminen.
– Pihoissa ja puutarhoissa on liiallisen siistiä, kun kaikki pöheiköt lyödään alas. Myös monenlaiset muut asiat, kuten myrkyt ja säätilojen vaihtelut, vaikuttavat, Matturi toteaa.
Ilokseen Matturi on saanut huomata, että puutarhanhoito ja hyönteismaailman huomioiminen ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Hän muistuttaa, että hyönteisten määrä kertoo pihan monimuotoisuudesta.
– Me ihmiset voimme tehdä paljon hyönteisten hyväksi – ja aloittaa voi ihan omalta pihalta. Antaa vain jonkun pihannurkan rehottaa, hän hoksauttaa.
Perhosia voi houkutella omalle pihalleen muun muassa kukkaistutuksilla, kuten nauhuksilla, purtojuurilla ja punahatuilla. Myös makeat hedelmät sopivat hyvin perhosten houkuttimiksi.
– Loppukeväästä voi tehdä perhosbaareja, joihin voi laittaa vanhoja hedelmiä ja lorauksen punaviiniä tai hunajaa.
Liminganlahden luontokeskuksella työskentelevä Matturi hurahti perhosten kuvaamiseen kolme vuotta sitten. Nykyään hän on mukana kisassa, jossa perhosia havaitaan omalta pihalta.
– Innostuin kun löysin herukkalasisiiven, joka on vähän harvinaisempi laji tällä seudulla. Halusin selvittää, miten paljon eri lajeja täältä löytyy.
Osa perhosista on otettava kiinni tunnistamista varten. Tähän tarkoitukseen Matturi käyttää valo- ja syöttirysiä. Lisäksi hän pyydystää perhosia haavilla.
– Käyn kokemassa rysät joka aamu. Vapautan perhoset tunnistamisen jälkeen. En käytä myrkkyjä enkä tapa perhosia, hän alleviivaa.
Viime vuonna Matturi bongasi pihaltaan kaikkiaan 236 eri lajia, joista 34 oli päiväperhosia ja loput yöllä lentäviä. Toissa syksynä eteen sattui todellinen perhosharrastajien lottovoitto: kiertokiitäjä.
– Siinä aivan kädet tärisivät, kun yritin ottaa siitä kuvaa, Matturi naurahtaa.