Jä­nis­rut­to­ta­pauk­sia myös Li­min­gas­sa ja Lu­mi­joel­la

Liminka/Lumijoki Tänä kesänä Pohjois-Pohjanmaalla on havaittu runsaasti jänisruttotartuntoja. Tähän mennessä on todettu kymmenen ihmisen saaneen tartunnana, ja tapausten määrän odotetaan kasvavan syksyä kohden.
Jänisrutto voi tarttua myös hyonteisten välityksellä. Siksi niiltä suojautuminen on tärkeää epidemia-aikoina.
Jänisrutto voi tarttua myös hyonteisten välityksellä. Siksi niiltä suojautuminen on tärkeää epidemia-aikoina.
Kuva: Susanna Eksymä

Erityisen paljon ruttoa on esiintynyt Oulun seudulla; varmistettuja tapauksia on esimerkiksi Oulussa, Limingassa ja Lumijoella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan tänä vuonna Suomessa on todettu yhdeksän jänisruttoon sairastunutta potilasta, joista viisi on Pohjois-Pohjanmaan alueelta.

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti, jota on tavattu maailmanlaajuisesti yli 200 eläinlajilla

Tautia todetaan yleisimmin jäniseläimillä (metsäjänis ja rusakko), joilla tartunta johtaa poikkeuksetta kuolemaan. Luonnonvaraiset pikkujyrsijät, etenkin metsämyyrät, toimivat taudin "infektiosäiliönä".

Taudin yleisyys vaihtelee melko paljon vuosittain ja alueittain. Viime vuosina Evirassa on diagnosoitu vuosittain noin 10 - 30 jänisten tularemiatapausta eri puolilta maata.

F. tularensis on erittäin herkästi tarttuva bakteeri. Jo pieni määrä bakteereja riittää aiheuttamaan taudin, ja mahdollisia tartuntareittejä on useita. Tavallisimmin tularemiabakteeri tarttuu vertaimevien hyönteisten välityksellä, minkä takia tautitapaukset ilmenevät enimmäkseen heinä - lokakuun aikana hyönteisten määrän ollessa suurimmillaan.

Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esim. haavainfektiona tai silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse saastuneen ympäristön välityksellä. Tularemia voi tarttua myös suun kautta bakteerin saastuttaman veden tai tularemiatartuntaa kantaneen eläimen lihan välityksellä.

Tularemiaan kuollutta eläintä ei voi tunnistaa ulkoisista merkeistä.

Ihmisellä tularemia on tyypillisesti kuumetauti, johon voi liittyä päänsärkyä, lihaskipuja ja imusolmuketurvotusta. Hyönteisten välittäessä taudin ihmiseen pistoskohtaan syntyy haavauma ja paikallinen tulehdus.

Hengitysteitse saatu tartunta voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Silmään voi tulla kipeä sidekalvontulehdus. Taudin itämisaika ihmisellä on yleensä 3 - 5 vrk, mutta se voi olla pitempikin.

Alueilla, joilla jänisruttoa on tavattu, metsästäjien on syytä käyttää jäniksiä nylkiessään ja avatessaan esimerkiksi kertakäyttöisiä muovikäsineitä. Kuolleena löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä on aina syytä käyttää suojakäsineitä. Koirille tai kissoille ei pidä syöttää raakaa jäniksenlihaa tai sisäelimiä.

F. tularensis -bakteeri kuitenkin kuolee kuumennettaessa, joten keitetty tai paistettu liha on turvallista. Koska suurin osa ihmisten tularemiatapauksista tarttuu vertaimevien hyönteisten välityksellä, erityisen tärkeää olisi loppukesän metsäretkillä suojautua hyönteisten pistoksilta.

Viimeksi varsinainen jänisruttoepidemia oli vuonna 2007. Tuolloin maassa todettiin 406 tautitapausta, joista 316 oli Pohjois-Pohjanmaalla.

(Lähde: Evira)

Ilmoita asiavirheestä