Tämän hetkinen lupa sallii 10 000 jätetonnin vastaanoton.
– Tarkoitus olisi saada lupa jo tänä vuonna, jotta kaupallisella toiminnalla ei olisi rajoitteita. Lisäksi näistä erillisenä asiana on ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) tätä suuremman toiminnan selvittämiseksi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jarmo Ahola.
Yritys on kerännyt ympärilleen asiantuntija- ja osaajaryppään, jotta biokaasun kehitystyö etenisi.
Parhaillaan biokaasulaitoksessa tehdään testejä, joista Ahola on tässä vaiheessa vaitonainen. Yrityksen pitkän tähtäimen tavoitteena on paitsi jalostaa polttoainebiokaasua ja myös rakentaa biokaasun tankkausasemia. Biokaasuautojen esiinajo on Aholan mukaan vain ajan kysymys.
– Meillä on monta haaraa, joita lähteä seuraamaan. Siksi verkostoituminen muiden kanssa on tärkeää. Olemmekin menestyneet hyvin ympäristöministeriön hankkeiden kilpailussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tutkinut nykyisen hankkeemme ja myöntänyt sille merkittävän investointiavustuksen. Nämä on voimakkaita signaaleja tiimimme uskottavuuteen ja kykyyn tehdä merkittäviä projekteja ravinnekierrätyksen tavoitteiden toteutuksessa, Ahola sanoo.
Yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista on Luulajan tekninen yliopisto, jossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta biokaasualalla.
Vuoden alussa yritys käynnisti myös usean uuden kunnan puhdistamolietteiden käsittelyn.
Jahotecin työntekijämäärä on tuplaantunut biokaasulaitoksen myötä. Aholan sekä muutaman lakeuden viljelijän maatilan lannoitteena käytetään biokaasulaitoksessa tuotettua maanparannusainetta. Vilja kuivataan biokaasulla.
Jahotec käynnisti biokaasulaitoksen syksyllä 2014. Biokaasua muodostuu suljetussa prosessissa eläinten lannasta, heinä- ja puintijätteestä sekä teuras- ja yhdyskuntajätteestä.
– Prosessi on hyvin mielenkiintoinen, kun luonnon omilla konsteilla ulosteperäiset bakteerit häviää biokaasutusprosessissa lähes täydellisesti. Mädätysjäännöksen hygieenisyys on huomattavasti puhtaampaa kuin esim. uimaveden sallitut arvot, Ahola toteaa.
Bioraaka-ainetta tuodaan Jahotecille suunnilleen 200 kilometrin säteellä. Vuotuinen käsittelymäärä on tällä hetkellä noin 7 000 tonnia.Niin vastaanotto- kuin tuotantoprosessit on saatu nyt viilattua priimakuntoon.
Aholan konepaja, viljankuivaamo ja tilan rakennukset lämpiävät yksinomaan biokaasulla.
– Meiltä on kysytty, voisimmeko toimittaa biokaasua muidenkin kuivaamoiden käyttöön. Ilman asianmukaisia lupia se ei ole mahdollista. Ruotsissa on tehty arvio, että biokaasun siirtäminen yli 200 kilometrin matkan ei enää edes kannata.
Jahotec on ollut biokaasulaitosten kehitystyön etunenässä Suomessa. Konepajayritys on modifioinut saksalaisia biokaasulaitoksia suomalaiset olosuhteet ja pakkaset kestäviksi.
– Meitä varoitettiin etukäteen, että hyvä jos saatte biokaasun tuotannon ensimmäisen vuoden aikana käyntiin. No, meillä prosessi oli käynnissä jo kolmessa viikossa. Tämä on tietojemme mukaan Suomen ennätys.
Ahola myöntää, että riskipaikkojakin on. Biokaasulaitoksella käy monta rekkaa viikossa, ja vastaanoton on sujuttava.
– On riskitekijä, että meillä on vain yksi reaktori. Jos se menee rikki, on pohdittava mihin jätetavara sitten viedään. Varalaitospaikkoja on oltava.
Ahola haluaa jakaa tietotaitoaan myös muiden käyttöön. Pro Agria Oulu sekä Maa- ja kotitalousnaiset ovat käynnistämässä NorsuBiomassa -hanketta, jossa selvitellään vihermassan mahdollisuuksia biokaasutuotantoon. Jahotec on hankkeen kumppanina jakamassa asiasta omaa tietotaitoaan.
– Hankkeessa tutkitaan, miten voitaisiin hyödyntää ympäristönhoidollista biomassaa, kuten niityiltä, vesistöistä, rannoilta ja tienvarsilta poistettavaa kasvustoa, kertoo Taimi Mahosenaho Pro Agriasta ja maa- ja kotitalousnaisista.
Mahosenahon mukaan mukaan etsitään myös biokaasun tuotannosta kiinnostuneita maatiloja. Rahoituskuvioiden selvittyä hanke käynnistyy Nousevan Rannikkoseudun Leader-alueella vuonna 2017.