TYRNÄVÄ Eipä tainnut Tyrnävän Partaalla nykyään asuva Rami Systä tietää vielä parikymmentä vuotta sitten, että vielä jonakin päivänä hän itsekin ajaisi jääspeedwaytä. Mutta toisin kävi.
Yli 25 vuotta autourheilua harrastanut mies päätyi ostamaan itselleen syntymäpäivälahjaksi jääpyörän kuutisen vuotta sitten. Ja sille tielle Systä myös jäi.
– Olin aina ihannoinut tätä lajia. Kun olin ajanut autolla kilpaa parikymmentä vuotta, ostin itselleni jääpyörän. Pitkään kyllä mietin sitä ratkaisua. Minulla oli kaksikin vaihtoehtoa, mutta jääspeedwaystä olen tykännyt ylikovaa. Ja olen myös ajanut niin kovaa kuin olen pystynyt, Mr. Volvoksi autopiireissä ristitty mies virnistää.
Jääspeedway on vienyt miehen mennessään. Kisoissa tulee käytyä aina kun on mahdollista. Ensi viikolla kalenterissa ovat myös Suomenmestaruuskilpailut, jotka ajetaan 25.2. Sinne Systä pääsi karsintojen kautta.
– Kutsu tuli myös Venäjälle EM-kisoihin. Olisi ollut mahtava lähteä sinne, mutta ne sattuvat juuri samalle päivälle SM-ajojen kanssa, Systä harmittelee.
Laji on kuitenkin antanut paljon muita hienoja elämyksiä tähän mennessä. Yksi parhaimmista kokemuksista Syställe oli päästä mukaan Ruotsiin, jääspeedwayn kaksinkertaisen maailmanmestarin Per-Olof ”Posa” Sereniuksen viimeiseen kisaan.
–¿Tammikuussa Gävlessä ajetulla kisalla oli todella iso tunnearvo minulle. Arvostin isosti mukana olemista, sillä Posa on lajin isoimpia nimiä.
Harrastajia lajilla on Pohjois-Suomessa jonkin verran. Lähialueelta Rami Systä tietää ainakin kempeleläisen Henri Pekkalan. Hailuodosta löytyy toinen jääspeedwayn harrastaja, Timo Smed. Oulussa ajajia on useampia.
Kaikille yhteinen harrastuspaikka löytyy Oulun Ruskosta. Sinne harrastajille on jäädytetty oma rata jääspeedwayn harrastajille. Ruskossa käy Rami Systäkin ajamassa.
– Joukossa on myös kymmenkunta harrastuksekseen ajavaa ”huru-ukkoa”. He ajavat lyhyellä nastalla jääradalla. Pitkäpiikkimiehiä eli aktiivikuskeja on vähän vähemmän.
Jääspeedwayn suosion leviämistä rajoittaa Systän mukaan kaksi asiaa. Oulussa sopivan kisapaikan puute vaikuttaa ainakin lajin tunnettavuuteen. Oikea paikka ajaa kilpaa olisi Systän mielestä keskellä kaupunkia, eikä syrjässä metsän keskellä.
– Aikaisemmin kisoja ajettiin Raatin urheilukentällä, ja se olikin loistava paikka. Nykyään ilmeisesti kentän pinnoite estää radan jäädyttämisen Raattiin.
Katsottavaa jääspeedway kuitenkin tarjoaisi kaupunkilaisille, ainakin Rami Systän mielestä. Kaksituntisissa kisoissa ajetaan kymmeniä lähtöjä. Yhdessä lähdössä ajetaan vain neljä kierrosta, ja aikaa siihen menee minuutin verran.
– Ruotsissa, joka on jääspeedwayssä aivan toisella tasolla, ajetaan liigasarjaa. Viikonloppuisin kisoja on useampia ja moottoriseuroissa saattaa olla viisikin joukkuetta. Siellä ollaan meitä ison askeleen verran edellä.
Toinen merkittävä syy lajin suosion vähäisyyteen on sen harrastajien pieni joukko. Pienet piirit ovat johtaneet Systän mielestä siihen, että Suomen kisoissa muutamat kuskit saavat nauttia liiankin suurta suosiota. Ja se taas on vinouttanut edustuspaikkojen jakautumista. Kisapaikkoja ei ole aina jaettu tuloksen perusteella.
– Kuskit asetetaan eriarvoiseen asemaan, rahan perusteella. Itse kuitenkin ajattelen, että jääspeedwaytä pitäisi jokaisen saada harrastaa lompakon vahvuuteen katsomatta.
Lajin ympärille rakentuvassa organisaatiossa olisikin Systän mielestä vielä kehitettävää. Päätökset pitäisi tehdä yhdessä.
– Jos asioita ei päätetä porukalla, se tyrehdyttää harrastusta. Olisihan se hauskaa, jos ajajia ja harrastajia olisi paljon nykyistä enemmän.
Jääspeedway
Speedway-moottoripyöräilyn jäällä ajettava muunnos.
Laji kehittyi 1930-luvulla.
Alkuaikoina lajia harrastettiin Keski-Euroopassa. Nykyään speedwayn suuria maita ovat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Venäjä.
Kisoissa ajetaan neljän kierroksen eriä. Pituutta jääradalla on 400 metriä, eikä siinä ole korkeuseroja.
Ajovälineenä käytetään jääpyöriä, joissa ei ole jarruja.