Isän ja pojan kova työ on kan­ta­nut he­del­mää

Isä ja poika jakavat yhteisen harrastuksen, tai pikemminkin elämäntavan. Isä kisaa endurossa ja poika snowcrossissa.

Kuva: Markus Paso

Aki Pietilä vauhdissa snowcrossin SM-osakilpailuissa maaliskuussa. Lajiin kuuluu ilmalentoja hyppyreistä, tiukkoja kurveja, esteiden kiertämistä ja muuta ryskäämistä.

Kuva: Timo Kananoja

KEMPELE Moottorikelkkailu on Aki ja Ari Pietilälle elämäntapa. Poika Aki kilpailee snowcrossissa ja Isä Ari endurossa kolmatta kauttaan. Talvet kuluvat kisa- ja treenireissuilla tai sitten tallissa kelkkoja huoltaen ja optimaalisia säätöjä etsien.

Etenkin snowcross vaatii kovaa kuntoa, herkkyyttä ja tekniikkaa. Kuskin keskisyke on 160 paikkeilla 10-minuuttisen lähdon ajan ja keskittyminen ei saa herpaantua hetkiksikään.

Tuntumaa on pidettävä yllä jatkuvalla treenillä, vaikka se tarkoittaisi koko päivän reissua Kajaaniin muutaman ajotunnin vuoksi. Muuten kisoissa ei pysty ajamaan täysillä, vaan suoritus muuttuu ajeluksi ja sijoitukset tippuvat.

Ajopäivän päätteeksi kelkkaa ei voi myöskään ajaa vain talliin odottamaan seuraavaa rykäisyä.

– Kun 200 kilon kelkka tulee taivaalta alas, on siinä kalusto koetuksella. Kisojen ja treenien jälkeen kone on purettava muttereiksi ja joka paikka tarkistettava, Aki sanoo.

– Eikä työmäärä helpota. Kun Akin vauhti kasvaa taitojen kehittyessä, kalusto on entistä enemmän koetuksella, Ari tietää.

Korjaamisen lisäksi pärjääminen vaatii jatkuvaa säätämistä: alustasta, iskareista, voimansiirrosta ja moottorista on löydettävä itselle sopivat asetukset.

Kova työ on kantanut hedelmää tänä kautena. Aki johtaa snowcrossin Pro Lite SM-sarjaa ennen viimeistä osakilpailua. Ensi vuonna on vuorossa täysverinen Pro-sarja. Myös Ari on menestynyt enduron legends-sarjassa.

Ilman unelmia kova työ ei ole mielekästä eikä tulosta synny. Haaveena Akilla on päästä Yhdysvaltoihin kisaamaan. Amerikassa myös snowcross on suurta ja rahaa ja mainetta liikkuu lajin ympärillä. Unelma on realistinen, sillä Suomesta menee huippuajajia joka vuosi rapakon taakse.

– Olisi myös mahtava päästä sille tasolle, että voisi talvet keskittyä ajamiseen ja tehdä töitä vain kesäisin. Mutta teen tätä vain niin kauan kuin laji tuntuu mukavalta, Aki kertoo.

Snowcross on Suomessa kovassa nosteessa. SM-sarjan vetovastuu on siirtynyt yksittäisiltä seuroilta LiveSports Promotions Oy:lle. Mukaan ovat tulleet rahapalkinnot ja kisojen televisioinnit. Muutenkin laji on pyritty tuomaan Amerikan malliin syrjäkyliltä kaupunkeihin, esimerkkinä Stadion Snowcross Raksilan pesäpallostadionilla helmikuussa.

Lajina snowcross on vauhdikas ja näyttää maallikon silmään vaaralliselta. Pietilöiden mukaan pikku kontaktit kuuluvatkin lajin luonteeseen.

– Väkisinkin sukset kolisevat ja pellit ovat ruvella erien jälkeen, aina löytyy röyhkeämpiä kuskeja, jotka kiilaavat. Erimielisyydet ratkotaan sitten varikolla. Kyllä se välillä irvistyttää, kun mutkalla olevat pellit tietävät aina ylimääräistä työtä ja rahanmenoa, Aki luonnehtii.

Vakavilta loukkaantumisilta on kuitenkin vältytty, sillä nykyajan kypärät, panssarit ja muut suojavarusteet pitävät kuskin turvassa, vaikka tämä tippuisi kelkan kyydistä.

Akia viehättää crossissa sen vaatima tarkkuus, mutta myös vauhdikkaat ilmalennot. Yhteislähdössä toisia vastaan kisatessa kilpailuvietti nousee pintaan vahvemmin kuin kelloa vastaan.

Arin laji enduro on rauhallisempaa, ja kysyy maratoonarin kuntoa sekä kärsivällisyyttä. Endurossa 30 vuotta kelkkaillutta miestä viehättää etenkin se, kun kerrankin saa ajaa maastossa täysillä, luvan kanssa.

– Moni kelkkailija pullistelee omalla vauhdillaan. Sanon aina, että käyhän endurossa kokeilemassa, onko sitä oikeasti, Ari virnistää.

Kysymys yhteistyön sujumisesta isän ja pojan välillä aiheuttaa virnistelyä. Välillä tulee erimielisyyksiä ja kitkaa, mutta enemmän on kuitenkin toisen täydentämistä.

– Opitaan toinen toisiltamme. Meillä vanhemmilla on kokemusta, ja nuorilta tulee uusia ideoita, Ari kiteyttää.

Miehet ovat myös työkavereita, Aki kun työskentelee isänsä autokorjaamossa. Se on pelkkä etu, sillä työmaalta voi joustavasti siirtyä treenaamaan tai remontoimaan omaa kalustoa.