Kunnan ensi vuoden talousarvioesityksen vuosikate on 160 327 euroa ja toimintakate runsaat 6,9 miljoonaa euroa. Hailuodon kunnan tilikauden tulos painuu noin 227 281 euroa alijäämäiseksi.
Tulevina vuosina vuosikatteen arvioidaan kuitenkin reilusti paranevan; alustavien arvioiden mukaan vajaaseen 600 000 euroon vuonna 2020 ja runsaaseen 700 000 euroon vuonna 2021. Arvioiden toteutuessa myös tulos jäisi tulevaisuudessa roimasti plussalle.
Verotuloja arvioidaan ensi vuoden aikana kertyvän runsaat 3,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia kunta saisi hieman yli 3,3 miljoonaa euroa.
Kunnanhallitus käsitteli talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitystä tiistai-iltana Rantalakeuden mentyä jo painoon.
Kunnan investointeihin on vuonna 2019 varattu 2 024 530 euroa.
Suurimman osan tästä summasta nielee kunnanviraston uudisrakennus, jonka kokonaiskustannusarvio on vajaat 1,7 miljoonaa euroa. Summasta on ensi vuodelle on budjetoitu vajaat 1,17 miljoonaa euroa.
Saarenkartanon piharemonttiin on varauduttu 100 000 eurolla ja Marjaniemen sataman ruoppaukseen saman suuruisella summalla. Sunikarin sataman kunnostukseen on osoitettu 80 000 euroa ja saman verran Marjaniemen aallonmurtajan kunnostukseen. Urheilukentän perusparannukseen on varattu 90 000 euroa ja viheralueiden rakentamiseen 50 000 euroa. Pyörätien rakentaminen edellyttää kunnalta 250 000 euron kuntarahoitusosuutta.
Ensi vuonna suunnitellaan lämmitysverkon saneerausta Kentänkulman ja Kunnarin rivitaloissa sekä liikuntahallissa ja Saarenkartanossa. Kalahalliin on aikeissa hankkia aurinkopaneelit.
Investoinnit joudutaan rahoittamaan velkarahalla, mikä lisää lainanhoitokustannuksia ja lisää korkoriskiä. Investointien myötä myös poistojen määrä kasvaa. Tämä taas asettaa paineita vuosikatteelle.
Investointien suhteen kunnanhallitus ja -valtuusto aikonevat miettiä aikataulutuksen priorisointia.
Koska sote-lainsäädäntö ei ole voimassa taloussuunnitelmaa laadittaessa, suunnitteluvuodet 2020–2021 on budjetoitu entisen palvelurakenteen mukaisesti.
Erikoissairaanhoidon kulujen arvioidaan ensi vuonna pysyvän osapuilleen kuluvan vuoden tasolla eli vajaassa 1,6 miljoonassa eurossa. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanokustannukset on otettu huomioon ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Tämä on vaikuttanut kunnan menojen kasvuun käyttötalouspuolella.
Varhaiskasvatuksessa suurin yksittäinen kustannusten nousuun vaikuttanut asia on ollut vuorohoidon tarpeen lisääntyminen. Ensi vuoden talousarvion tavoitteisiin on merkitty muun muassa omatoimikirjaston käynnistäminen sekä kirjastorakennuksen kunnon arvioiminen. Kahta koulunkäynninohjaajan tointa esitetään vakinaistettaviksi. Yksityisteiden talvikunnossapidosta suunnitellaan maksullista.
Talousarviota laadittaessa on kiinnitetty huomiota myös omasta toiminnasta johtuvien kustannusten alentamiseen ja organisaation toiminnan tehostamiseen.
