In­for­maa­tio­väy­län ra­ken­ta­mi­nen käyn­nis­tyi – en­sim­mäi­set va­lo­kui­tu­kaa­pe­lit maahan Li­min­gas­sa

Lasse Leppälä lapion varressa ja Jere Kyrölä kaivurissa aloittivat kaivuu-urakan Ketunmaantien varrelta.

Kuva: Susanna Tikka

LIMINKA Maanantaina Limingassa kaivettiin maahan ensimmäiset Lakeuden Kuidun valokuitukaapelit. Valokuitukaapelia asennetaan tämän ja ensi vuoden aikana Liminkaan, Lumijoelle ja Tyrnävälle. Ensimmäisenä tannerta muokataan Limingassa Ketunmaantien varrella ja Härmänhaassa.

– Aluksi tehdään runkolinjoja. Kun linjat on tehty, aletaan tekemään tilaajayhteyksiä. Kaapelit vedetään tonteille ja myöhemmin asennusporukka käy asentamassa päätelaitteet ja testaamassa yhteydet, Lakeuden Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kaarre kertoo.

Lumijoelle valokuitukaapelia asennetaan 100–150 kilomteriä, Liminkaan ja Tyrnävälle reilut 300. Kokonaisuudessaan kaapelia upotetaan maahan noin 800 kilomteriä. Jos informaatiopiuha vedettäisiin suoraksi, se yltäisi lakeudelta Tukholman taakse tai Viron ja Latvian rajalle. Töiden pitäisi olla valmiina ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Talvella valokuitua ei kaiveta maahan.

– Pyritään saamaan suurin osa rakennettua tämän vuoden puolella. Arvioisin, että noin 70–80 prosenttia. Routa tulee jossain vaiheessa vastaan, se pysäyttää toiminnan.

Kokonaisuudessaan hankkeen investointihaarukka on 11–13 miljoonaa. Aikatauluun vaikuttaa suuresti hankkeen rahoitusmalli. Valtiolta on mahdollista saada tukea enintään kolmasosaan kustannuksista. Tuen määrään vaikuttaa myös se, onko alue tukikelpoista. Lakeuden Kuidun urakka-alueesta arviolta neljä viidesosaa täyttää tukikelpoisuuden vaatimukset.

– Nykyinen tukisäädäntö menee siten, että verkot pitää olla rakennettuna ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Muuten tuet jäävät saamatta. Siksi ryhdymme toimiin laajalla rintamalla. Rakentamisen ollessa täydessä vauhdissa alueella pyörii noin 50 koneyksikköä ja henkilöstöä pitkästi päälle sata, Kaarre laskee.

Vastaavia hankkeita on käynnissä ympäri Suomen. Kaapeliurakoiden aikatauluun saattaa olla luvassa helpotusta, jos elokuussa eduskunnassa käsiteltävä rahoituksen jatkoaika hyväksytään. Mikäli päätös on kuituhankkeiden kannalta suotuisa, tukiaika jatkuisi vuoden 2020 loppuun.

– Tällainen pieni takaportti meillä on olemassa. Tietenkin se helpottaisi meidän aikatauluamme, mutta suunnitelmat on tehty tiukemman aikarajan mukaan ja myös urakoitsijat ovat niihin sitoutuneet, Kaarre vakuuttaa.

Kuluttajille on tarjottu ennakkoliittymiä sadan euron hintaan. Jälkikäteistyö aiheuttaa suuret kustannukset. Kun koneet siirtyvät kultakin alueelta ja kiinteistöltä eteenpäin, liittymishinta pompsahtaa yli kymmenkertaiseksi.

– Työhän siinä maksaa. Kaapeli joudutaan kaivamaan ylös ja siihen täytyy tehdä jatkos. Kaluston siirtäminen on kallista. Kun kone on kohdalla, työ pystytään tekemään siinä samalla.

Rakennustöiden aloittamisesta lopullisiin kytkentöihin menee vielä oma aikansa. Nopeampia bittejä ensimmäiset pääsevät juoksuttamaan mahdollisesti loppusyksystä.

– Meilläkään ei siitä ihan tarkkaa tietoa ole. En halua antaa liian optimististakaan vastausta, mutta puoli vuotta rakentamisen aloittamisesta on tällainen karkea arvio. Tällaisissa aikamääreissä on yleensä liikuttu, toimitusjohtaja pohtii.

Kaapeleilla on pitkä matka kuljettavanaan. Mahdollisia uhkakuvia Kaarre ei erittele, mutta kaapelihommiin ei lähdetä henkseleitä paukutellen.

– Projektissa on tiukka aikataulu ja kyllä tämä saumatonta yhteistyötä vaatii monelta osa-alueelta. Näin laajassa rakentamisessa varmasti tullee haasteita vastaan, mutta hyvältä näyttää tässä vaiheessa.

Maailma muuttuu päivä päivältä enemmän ja enemmän digitaaliseksi. Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajalan mukaan valokuituhanke on satsaus elinvoimaan ja yritystoimintaan.

– Elämme tietoyhteiskunnassa, palvelut siirtyvät verkkoon. Se luo enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja hoitaa asioita silloin, kun itselle sopii. Yritystoiminnan kannalta hyvät yhteydet ovat ehdoton edellytys, mutta ne ovat tärkeät myös kuntalaisten osalta.

Vaikka kaapelit kaivetaan maan alle ja niitä pitkin juoksevat ykköset ja nollat ovat katseilta piilossa, toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitystä ei sovi vähätellä. Konkreettisesti asia ilmenee yritysmaailmassa.

– Nythän ongelma on ollut se, että on yrityksiä, jotka eivät voi toimia täällä puutteellisten yhteyksien vuoksi. Haluamme tänne teknologiayrityksiä ja haluamme myös, että nykyiset yritykset pystyvät hoitamaan liiketoimintaansa hyvin, Rajala valaisee.

Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien parantamiselle on ollut tilausta lakeudellakin. Kaapelitöitä tehdään yritysten ja kuntalaisten tämän hetkisen tilanteen parantamiseksi, mutta myös tulevaisuutta varten.

– Vastaanotto on ollut erittäin hyvä. Tätä on odotettu ja odotetaan edelleen – tämä on välttämätöntä monessa suhteessa. Jos ajatellaan esimerkiksi tulevia sote-palveluita, niin kyllähän siinä pitkälti siihen tukeudutaan, että on asioita, jotka tuodaan asiakkaille verkon kautta

Kun sopivaa palvelua ei ole olemassa, täytyy asiaa alkaa hoitamaan itse. Rajalan mukaan isot operaattorit ovat kiinnostuneita vain isoista kaupungeista.

– Ikävää on ollut se, että yksityiset operaattorit – Elisat, Sonerat ynnä muut – eivät ole olleet valmiita tarjoamaan meille palveluita. Hankkeeseen ryhdyttiin myös sen vuoksi.