Ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin joillakin alueilla jo paljon. Eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon ja vielä paljon enemmän tulee kuolemaan jos ilmastonmuutosta ei saada pysähtymään. Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä saataisiin vähennettyä runsaasti, monia eläinlajeja säästyisi sukupuutolta.
Mitä me voimme tehdä ilmastonmuutosta vastaan? Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei voida enää jatkaa. Kestävät energiaratkaisut perustuvat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan, lämpöpumppuihin ja geotermiseen energiaan. Liikenteessä on hyvä kehittää julkisen ja kevyen liikenteen verkostoa ja edistää niiden käyttöä. Kestävästi tuotettuja biopolttoaineita voidaan käyttää rajallisesti kattamaan esimerkiksi raskasta liikennettä, meriliikennettä ja kansainvälistä lentoliikennettä. Päästövähennysten lisäksi ilmakehään jo päässyttä hiiltä pitää sitoa takaisin maahan. Helpoin tapa hiilen sidontaan ovat metsien ja soiden suojelu sekä ennallistaminen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisella alueella voimakkaasti. Siellä ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Huomattava osa arktisen alueen ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Jääkarhujen on vaikea löytää ravintoa. Hylkeet ovat jääkarhujen pääravintoa. Hylkeiden saalistaminen vaikeutuu jään sulaessa, koska hylkeet jäävät jääkarhujen ulottumattomiin. Jääkarhujen määrän arvellaan vähenevän jopa kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä.
Kiinassa elävien uhanalaisten isopandojen tärkeintä ravintoa ovat bambut. Tiheään metsikköön kätkeytynyt panda syö noin 14 tuntia päivässä, lähes taukoamatta. Pandojen ravinto on vaarassa kadota, sillä jotkin bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle. Kun bambun määrä alkaa vähentyä, myös pandat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, sillä kaikille ei riitä ravintoa.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sademääriä Indonesian saarilla merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Sademetsissä asuu äärimmäisen uhanalaisia sumatranorankeja, jotka syövät pääasiassa versoja, hedelmiä ja lehtiä. Voimakkaasti lisääntyvät sateet saattavat vähentää orankien saatavilla olevaa ravintoa ja siten heikentää naaraiden lisääntymiskykyä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen ilmastoon. Se lämpenee ja sateet runsastuvat. Etelä-Suomen lumitalvet vähenevät ja talvitulvat lisääntyvät. Suomessa kasvillisuusvyöhykkeet vetäytyvät pohjoiseen, koska eteläiset lajit valtaavat Suomea. Suomessa vesistöt rehevöityvät ja monet vesistöjen lajit kärsivät siitä. Itämeren suolaisuus saattaa myös vähentyä. Pohjoisimmassa Euroopassa ilmastonmuutos voi tuottaa myös hyötyjä: talojen lämmityksen tarve vähenee, sadot mahdollisesti kasvavat ja metsien kasvu nopeutuu. Mutta ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin hyödyt.