LIMINKA Ruotsalaisen Crister Mattsonin innostusta on vaikea olla havaitsematta. Mies on tehnyt pitkän päivärupeaman erilaisten laajakaistahankkeiden asiantuntijana niin Ruotsissa kuin EU:ssakin, ja jaksaa edelleenkin puhua intohimoisesti valokuidun ja kiinteän laajakaistan avaamista mahdollisuuksista.
– Olisitko sinä valmis muuttamaan taloon, jossa ei ole sähköä, hän haastaa kuulijoitaan pistäytyessään Limingassa Lakeuden kuitu -hankkeen vieraana.
Sähköttömän talon pitäisi olla aivan yhtä mahdoton ajatus kuin talon, jossa ei ole nopeaa valokuituyhteyttä. Se kuuluu tulevaisuuden talon perusvarustukseen samalla tavoin kuin sähkö-, viemäri- tai vesiliittymä.
– Pitkään on puhuttu informaatioyhteiskunnasta. Se käsite pitäisi unohtaa. On puhuttavaa digitaalisesta yhteiskunnasta. Informaatioteknologian kehityksellä on valtava merkitys ihmiselle niin sosiaalisesti ja taloudellisestikin. Se vaikuttaa koko yhteisöön, Mattson alustaa.
Kaikesta kun tulee digitaalista: yrityselämästä, terveydenhuollosta, julkisista palveluista. Ja kaiken on kommunikoitava keskenään.
– Tämä meidän on varmistettava. Eikä riitä, että kaikki kommunikoi keskenään. Kaiken on oltava myös automaattista, Mattson sanoo ja esittelee puhelimestaan älykodistaan saamaansa dataa.
On siirryttävä älykodista äly-yhteiskuntaan.
– Eikä se onnistu, ellei ole nopeaa kiinteää laajakaistaa. Muutos on jo alkanut. Ja uusi yhteiskunta on hyvin erilainen kuin vanha.
Mutta jos paikkakunnalla on kattava kiinteä laajakaista, parisataa uutta yritystä voi tulla hetkessä ja aloittaa toimintansa vaikkapa kotoa käsin.
Mattson uskoo, että valokuituyhteyksien myötä ympäristömme tulee muuttumaan merkittävällä tavalla.
Hän antaa esimerkin liikenteestä. Metalliset liikennemerkit muuttuvat lähitulevaisuudessa digitaalisiksi. Niiden tarjoama informaatio voi vaihtua nopeastikin: tie suljettu, liikenneonnettomuus edessäpäin ja niin edelleen.
Ikäihmiset voivat asua turvallisin mielin älyteknologialla varustetuissa senioriasunnoissa. Lääkäri voi tehdä diagnooseja etänä, kunhan vain datansiirtonopeus on riittävä.
– Ilman digitaalista infraa, valokuituyhteyksiä, mikään näistä ei toteudu.
Suomessa sadan megabitin laajakaistayhteyden tavoittamia talouksia on 52 prosenttia. Vastaava luku Ruotsissa on 61 prosenttia. Mattson hieman toppuuttelee ajatusta, että Ruotsi on reilusti Suomea edistyksellisempi tässä asiassa.
– Se riippuu ihan paikkakunnasta. Ruotsissa kunnat ovat olleet digitalisoitumisen avainasemassa. Ne ovat rakentaneet tarvittavan laajakaistainfran.
– Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on linjannut, että nyt on investoitava digiyhteiskuntaan. Jokaiselle on saatava yhden gigabitin yhteydet. Unohtakaa siis sata megabittiä!
Mattson huomauttaa, että joka puolella Eurooppaa unelmoidaan paikkakunnalle tulevista uusista investoijista. Heille hänellä on vain yksi viesti:
– Dream on! Mutta jos paikkakunnalla on kattava kiinteä laajakaista, parisataa uutta yritystä voi tulla hetkessä ja aloittaa toimintansa vaikkapa kotoa käsin. Nopeat yhteydet houkuttelevat uusia asukkaita ja uusia yrityksiä. Ellei niitä ole, yritykset muuttavat paikkakunnalta pois.
Mattson löytää esimerkin läheltä. Hän tuntee henkilön, jonka työskentelee Hollywoodissa elokuvien editoijana.
– Hän muutti Ruotsin maaseudulle, Itämeren rannalle. Hän työskentelee kotoaan käsin Los Angelesin elokuvastudiolle nopean laajakaistayhteyden ansiosta.
