Hy­väs­tit lu­mi­pal­lo­hei­sil­le?

Tyrnävän uudessa rakennusjärjestyksessä suositellaan kasvin välttämistä

TYRNÄVÄ Pahaa-aavistamaton uusi tyrnäväläinen istuttaa kotinsa pihamaalle rivin lumipalloheisiä. Kaunis suurikukkainen koristepensas sopii täydellisesti pihalta avautuvaan tyrnäväläiseen peltomaisemaan, vai sopiiko sittenkään?
Tammikuun pakkaset tuhosivat lumipalloheisin taimet, mutta viime kesän pistokkaat selvisivät, kertoo Pentti Lassila.
Tammikuun pakkaset tuhosivat lumipalloheisin taimet, mutta viime kesän pistokkaat selvisivät, kertoo Pentti Lassila.
Tammikuun pakkaset tuhosivat lumipalloheisin taimet, mutta viime kesän pistokkaat selvisivät, kertoo Pentti Lassila.
Kuva: Susanna Eksymä

– Ei sovi, ainakaan jos siemenperunaviljelijältä kysytään, sanoo Heikki Markus.

Siemenperunaa viljelevä tyrnäväläinen kertoo, että pari kesää sitten MTK-Tyrnävä järjesti jopa ison kampanjan lumipalloheisin kitkemiseksi kunnasta.

– Tuolloin saatiin pois melkein parisataa kasvia ja samalla levitettyä hyvin tietoutta kasvin haitallisuudesta, MTK-Tyrnävän johtokuntaan kuuluva Markus sanoo.

Lumipalloheisin ongelma perunanviljelijän näkökulmasta on perunoihin y-virusta levittävä papukirva. Papukirva talvehtii lumipalloheisikasvustoissa, joista ne siirtyvät juhannuksen tienoilla perunakasvustojen riesaksi.

Heikki Markus kertoo y-viruksen leviävän kirvojen välityksellä sairaista perunakasveista terveisiin. Tartunnan saaneet mukulat ovat yleensä oireettomia, mutta niistä kehittyy seuraavana vuonna sairas kasvi. Y-virus aiheuttaa merkittäviä satotappioita – sairastuneen siemenperunan sato on vain noin puolet terveen sadosta.

Kasvi ei ole kielletty. Toisekseen meillä käy paljon asiakkaita myös muualta kuin Tyrnävältä.

– Siemenperunanviljelijänä sitä tietysti toivoisi, että ihmiset valitsisivat pihoilleen lumipalloheisin sijaan muita koristekasveja tai ainakin myrkyttäisivät heisinsä ennen kuin kirvat saavat siivet selkäänsä. Siitä olisi meille iso apu, Markus sanoo.

Siemenperunakasvustojen kirvatilannetta seurataan viikoittain.

– Kirvamaljoissa on ollut kymmeniä kirvoja, mutta silmämääräisesti ei vielä pystytä sanomaan, mikä tai mitkä kirvalajit ovat kyseessä. Joka tapauksessa nyt näyttää sille, ettei kirvavuosi ole onneksi pahimmasta päästä, Heikki Markus sanoo.

Vaikka lumipalloheisi on high grade- eli korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella erittäin kyseenalainen kasvi, siitä ei ole mainintaa voimassaolevassa kunnan rakennusjärjestyksessä.

– Uuteen rakennusjärjestykseen on tulossa suositus kasvin välttämisestä ja tälläkin hetkellä tietoa kasvin haitallisuudesta pyritään suusanallisesti levittämään, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen sanoo.

Lassilan taimistossa Tyrnävällä lumipalloheisiä on kuitenkin kaupan.

– Kasvi ei ole kielletty. Toisekseen meillä käy paljon asiakkaita myös muualta kuin Tyrnävältä, Pentti Lassila kommentoi.

Perunanviljelijöiden onneksi lumipalloheisin suosio on Lassilan arvion mukaan hieman laskenut viime vuosina.

Tuolloin saatiin pois melkein parisataa kasvia ja samalla levitettyä hyvin tietoutta kasvin haitallisuudesta.

– Oikeastaan kaikkia koristepensaita menee tänä päivänä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Pienien havujen menekki on puolestaan noussut.

Pentti Lassilalla on perunanviljelijöille toinenkin ilouutinen: tammikuun paukkupakkaset ja vähäinen lumi tuhosivat lumipalloheisin taimet perusteellisesti. Huonosti kävi myös muun muassa angervoille ja osalle ruusuista.

– Lumipalloheisin osalta tilanne on nyt sellainen, että sitä haluavalle on tarjolla vain ei oota. Toistasataa viime kesän pistokasta on kuitenkin kasvamassa, joten ensi kesänä pitäisi olla jälleen lumipalloheisiäkin tarjolla.

Heille, jotka pitävät lumipalloheisistä, mutta eivät sitä pihalleen halua, Pentti Lassila ehdottaa korvikkeeksi esimerkiksi isabellansyreeniä.

– Se on saman kokoluokan pensas, tekee valkoisen runsaan kukan ja kukkii komesti.

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä