– Ei siihen metsästys tehoa. Täytyy vain odottaa, että luonto korjaa tilanteen, kun kanta kasvaa liian suureksi, Annunen toteaa.
Kun vielä kymmenkunta vuotta sitten kalastajat veivät verkot illalla merelle, hakivat aamulla ja jättivät uudet vesille, ei samaa voida tehdä tänä päivänä.
– Verkot voivat olla vedessä maksimissaan kolme tuntia. Aamuviideltä viedään ja jo kahdeksalta haetaan pois. Muutoin hylkeet hajottavat verkot ja syövät kalat. Se on tosi paha ongelma. Polttoainekustannukset ovat tuplat, kun ajoa on enemmän.
Vastikään miehet näkivät verkoilla yhtä aikaa viisi hyljettä.
– Kun verkot heittää veteen, ne ovat heti kiinni. Kanta kasvaa joka vuosi.
Kalastajalle haastetta tuo sekin, että hylkeet ajavat pois matalalle nousevat kalat.
– On vähän tuurista kiinni, miten kalaa saa.
Kalahallilla kaloja markkinaväelle yhdessä Leena Rantasuon kanssa myynyt Riitta Rantapirkola kertoo viikonlopulle varatun eväkkäitä satoja kiloa.
– Aina on piisannut tavara. Siian lisäksi menee mäti, silakkaa ja ahventa.
– Maiva ei enää entiseen tapaan päädy ostettavaksi, Rantasuo on huomannut.
Ostajia kalahallilla riitti. Lauantain ja sunnuntain aikana 25. kertaa järjestetyillä markkinoilla vieraili 3 300 ihmistä. Se on uusi ennätys. Myyjiä oli mukana viitisenkymmentä.
Juhlapuheen markkinoilla käytti Kalevi Klapuri, joka yhdessä Kauko Ervastin kanssa pisti ensimmäiset Siikamarkkinat pystyyn neljännesvuosisata sitten.
– Silloin satama-allas oli pienempi ja niin täynnä veneitä, että pientä tappelunkin poikasta syntyi. Aika muuttuu, nyt pitää katsoa tarkkaan, että näkee yhtään venettä.
Markkinoiden ideana oli saada siikaa kuluttajien pöytiin ja tehdä hailuotolaisia tuotteita tunnetuksi.
– Kalastajat eivät aluksi ideasta innostuneet, vaan veimme väkisin hanketta eteenpäin. Nimestäkin käytiin kovaa keskustelua. Mutta enää nimeä ei kannata muuttaa, vaikka markkinoiden sisältö muuttuisikin.
Klapuri oli mukana markkinajärjestelyissä vuoteen 2005 saakka. Vuosien aikana hän sai kehut monelta myyjältä.
– He sanoivat, että vaikka väkimäärä ei ole suurempi, niin täällä ihmiset ostavat eivätkä pelkästään katsele.
Ensimmäiset Siikamarkkinat ovat jääneet Klapurille tiukasti mieleen. Sunnuntain vastaisena yönä satoi lunta reilut kymmenen senttiä. Se teki keliolosuhteista haastavat ja moni mantereelta tulija jätti markkinat väliin.
– Tuulet ovat usein olleet riesana. Kerran täällä oli vierailulla saaristokuntien neuvottelukunta ministeri Jan-Erik Enestamin johdolla. Lounastuuli oli melkoisen kova, mitä ministerikin kauhisteli. Näin hänet vuosia myöhemmin ja silloinkin hän mietti, että voiko oikeasti tuulla niin paljon kuin Hailuodossa tuolloin tuuli.
Yhtenä vuonna riehui koko markkinaviikon pohjoismyrsky eikä kalastajilla ollut merelle asiaa. Myrsky kuitenkin tyyntyi markkinoiden aamuksi, yksi kalastaja sai troolinsa vesille ja keräsi markkinaväelle kalat.
Vuosia markkinoiden oheistapahtumana järjestetyistä Kutuhumpista Kalevi Klapurilla on myös lähtemättömiä muistoja.
– Aamuyöllä kylän ja markkinapaikan välistä etsittiin välille jääneitä taskulamppujen avulla.
Klapurin mielestä Siikamarkkinat on yhä merkittävä pienen kunnan tapahtumaksi. Esimerkiksi Oulussa vastaavaa tapahtumaa ei ole saatu säilymään.
