Kunta olemme me. Se ei ole pelkkiä virkamiehiä ja palveluja, vaan me kaikki muodostamme oman asuinkuntamme. Joskus asiat eivät tapahdu mielestämme oikein tai pyörät pyörivät omaan ongelmatilanteeseemme liian hitaasti.
Usein tässä vaiheessa soi paikallislehden toimituksen puhelin. Kirjoittakaa! Ottakaa selvää! Eihän näin voi olla!
Tästä lähtökohdasta on syntynyt tähänkin lehteen useampi artikkeli. Paikallislehden tehtävänä on tuoda huolia ja murheita esille, sillä haluamme olla mukana niin lukijoidemme arjessa kuin juhlahetkissä. Joskus kuntalaisen huoli on aiheeton, joskus asian esille nostaminen vaikuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja ongelma ratkeaa.
Tämän viikon lehdessämme kerromme muun muassa iäkkään sotaveteraanin halusta päästä oman kotikuntansa tehostetun palveluasumisen piiriin. Samalla kartoitamme koko lakeuden tilannetta. Uutisaukeaman lopputulema on positiivinen: alueemme kunnissa jonoja ei juuri ole, vaan tehostettua palveluasumista tarvitsevat kuntalaiset pääsevät pääsääntöisesti haluamaansa paikkaan.
Siinä missä media kuuntelee lukijoitaan, tulisi päättäjien ja virkamiesten kuunnella kuntalaisia. Herkällä korvalla – koska kunta olemme me. Oma ongelma voi sillä hetkellä olla se maailman suurin asia. Myös kuntalaisten vaihtoehtoiset ratkaisumallit, ideat ja toiveet kannattaa ottaa vastaan.
Toki vuorovaikutuksessa on iso rooli myös meidän kuntalaisten tavalla esittää asia. Aiheetonta kritiikkiäkin kuntakoneista saa varmasti osakseen, etenkin jos huhut sekoittuvat faktoihin.
Tänään keskiviikkona kuntalaisten huolia ja murheita kuunnellaan useassa paikassa. Limingassa puhutaan raskaiden junien aiheuttamasta tärinästä, Oulunsalossa palveluverkosta ja Markkuulla koulun kohtalosta.
Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä. Niitä kannattaa järjestää enemmänkin. Aktivoida kuntalaisia osallistumaan ja kertomaan mielipiteensä – ja oikeasti kuunnella heitä. Mitä saumattomampaa vuorovaikutusta saamme aikaiseksi, sitä enemmän keskustelussa esiintyvät oikeat tiedot luulojen sijaan.