TYRNÄVÄ – Haluan katsoa ikkunasta ulos ja nähdä, mitä firmassa tapahtuu. Elämä olisi tyhjää, jos ei olisi tätä seurattavana. Tunnen tämän yrityksen kodikseni.
Vuodesta 1966 yrittäjänä toiminut temmesläinen Martti Honka on luovuttanut Kuljetus Honka Oy:n vetovastuun pojalleen Jannelle, mutta moottorien jyrähdykset ja polttoöljyn haju kiehtoo yhä isä-Honkaa. Ilman niitä elämä kävisi yksitoikkoiseksi.
– Autan Jannea aina kun hän vain antaa käskyn. Olen talkkarina ja teen pientä remppaa, mies nauraa.
Kuljetus Hongan juuret yltävät vuoteen 1945. Tuolloin Martti Hongan isä Pauli Honka sai ensimmäisen henkilöliikenteen kuljetuslupansa.
– Isä ja hänen veljensä Erkki ajoivat jo ennen sotaa autoa Yrjö Junttilalle. Sotien ja välirauhan aikana he ajoivat Petsamon liikenteessä ja Karjalan evakkoja Kuusamosta Länsi-Suomeen.
Sodan jälkeen kummatkin perustivat oman liikennöintiyrityksen ja tekivät paljon yhteistyötäkin. Nykyään Erkki Junttilan perustama yritys toimii sekin Temmeksellä RV-Honka -nimisenä.
Pian Pauli Honka siirtyi henkilöliikenteestä raskaampaan kalustoon.
Hän osti ensimmäisen maitoautonsa vuonna 1956 ja kuljetti avolavalla maitopäniköitä meijeriin. Hän kuljetti myös puuta, soraa ja työskenteli Oulujoen suurilla voimalaitostyömailla.
Usein pikku-Martti halusi isän ajoreissuille mukaan.
– Muistan, kuinka isä joskus sanoi yrityksen alkuaikojen olleen vaikeita. Esimerkiksi autonrenkaita ei tahtonut saada sotien jälkeen mistään, Martti Honka muistelee.
Martille oli suunniteltu toisenlaista elämänuraa. Opiskelupaikka viilaaja-koneistajakoulussa oli jo varmistunut, mutta nuorimies ei halunnut sinne lähteä. Hän halusi jäädä kuskiksi isänsä yritykseen.
– Uravalinta oli itsestään selvä jo pikkupoikana, eikä muita vaihtoehtoja ollut. Sain ajokortin jo 17-vuotiaana vallesmannin myöntämällä erikoisluvalla, Martti Honka sanoo ja esittelee lapsuuskuviaan. Monissa niistä hän istuu kuorma-auton kyydissä, auttaa isäänsä auton tankkaamisessa tai istuu konepellillä juomassa limsaa.
Martti Honka joutui jo 22-vuotiaana ottamaan yrityksen ohjat käsiinsä, kun Pauli Honka yllättäen kuoli. Nuori mies ei vastuuta kakistellut.
– Olin ajanut sitä ennen rahtia Hankkijalle ja rekkaa Mallasjuomalle. Toiselle työskenteleminen on ollut hyvä koulu. Siinä oppii arvostamaan omia työntekijöitään. Ilman heitä ei yritys pärjäisi.
Mies teki – jos ei ympärivuorokautista, niin ympäriviikkoista työtä. Lehmät lypsettiin joka päivä, ja maitokin oli kerättävä joka päivä, oli arki tai pyhä.
– Olisihan sitä voinut leipänsä helpommallakin tienata, mutta ainoanakaan päivänä ei ollut tympiää mennä töihin, vaikkeivat ajokelit aina niin rapoisat olleet, Martti Honka sanoo.
Joskus työtehtävät veivät kummallisiin tilanteisiin. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen oli kuvaamassa Taivalkoskella Elämän vonkamiestä 1980-luvulla. Yksi kohtauksista kuvattiin Jämsässä. Martti Honka lähti kuljettamaan filmiryhmän kalustoa sinne.
– Niskanen määräsi minutkin maskeeraukseen, koska kohtauksessa tarvittiin avustajia. Pitkä tukkani leikattiin ja sain ylleni roolivaatteet. Minun piti käveleskellä väkijoukossa muiden mukana. Oli mukavaa seurata elokuvan tekoa.
Myös Janne Hongalle oli itsestään selvää jatkaa isänsä jalanjäljissä. Hän hankki ajokortin heti kuin se oli mahdollista vuonna 1989. Saman tien hän aloitti ajamisen.
Myös kaksi muuta veljestä, Antti ja Kalle ovat ajaneet raskaan kaluston ajokortin.
Jos Pauli Hongalla oli hanakalaa löytää autonrenkaita, Jannen haasteet ovat toisenlaiset. Elintarvikeasetukset, polttoaineveron nostot, ajolainsäädännön muutokset ja muut uudistukset pitävät yrittäjän varpaillaan.
– Uusia lakeja ja määräyksiä säädetään koko ajan, ja teollisuus huudattaa hintoja. Myös työnantajakuviot ovat muuttuneet kilpailutusten myötä. Autoilijalle jää tuloksesta yhä pienempi siivu, Janne Honka harmittelee.
Silti mies ei suuremmin valita. Tulevaisuudensuunnitelmiakin on:
– Tarkoitus on rakentaa uudet kalustotilat Haurukylän teollisuusalueelle. Toiminnan säilyttäminen nykyisellään on tavoite, mutta ei laajentuminenkaan ole poissuljettua.
Janne Honka sanoo kuljetusalan olevan tulevaisuuden ala.
– Täytyy toivoa, että maataloustuottajat jaksavat tuottaa maitoa, sillä heidän ansiostaan meilläkin on töitä.
Martti Honka myhäilee:
– Kai sitä jotain on tehnyt oikein, kun yrityksen 80. toimintavuosi on lähtenyt käyntiin.
Kuljetus Honka Oy
Temmesläinen Pauli Honka perusti yrityksen vuonna 1945.
Ensimmäinen maidonkeräysauto hankittiin vuonna 1956.
Ensimmäinen elintarvikejakeluauto ostettiin vuonna 1989. Sillä toimitettiin Limingan Osuusmeijerin maitotuotteita Oulun ja myöhemmin Kemi-Tornion alueelle.
1990-luvulla ajettiin pääasiassa Limingan Osuusmeijerin ajoja.
Vuonna 2002 maidonkeräystä tehtiin Limingan Osuusmeijerin sijaan kuusamolaiselle Juustokairalle, ja elintarvikejakelua tehtiin Ingmann Oy:lle. Yrityksellä oli myös Postin jakeluajoa Oulun alueella.
2010-luvulla toimeksiantajaksi tuli Ingmannin sijaan Arla Oy. Postin ajot loppuivat ja elintarvikeautot siirtyivät liikkumaan OAK:n logon alla.
Tällä hetkellä yrityksellä on kaksi keräily-yhdistelmäautoa ja neljä elintarvikejakeluautoa. Toiminta-alue on Raahen ja Helsingin välillä.
Yrityksen palkkalistoilla on 14 kuljettajaa.