Hir­vi­keit­to maistui vii­del­le­sa­dal­le

Tuula ja Esko Hyvärille hirvikeitto maistuu. Sirpa Tirkkonen tietää ripsauttaa luotolaiseen hirvikeittoon ekstra-annoksen suolaa. Hirvenlihaa oli neljättä saavia, mutta saavit hupeni vat nopsasti Oiva Tanskasen nuijiessa huudot kokeneesti pöytään.
Tuula ja Esko Hyvärille hirvikeitto maistuu.
Tuula ja Esko Hyvärille hirvikeitto maistuu.
Kuva: Heli Rintala

HAILUOTO Koulun pihalla käy kello 11 jälkeen taukoamaton autojen, polkupyörien ja jalankulkijoiden virta. Hailuodon metsästysseura on järjestänyt perinteiset hirvipeijaiset, jonne on kutsuttu maanomistajat ympäri saarta.

Hirvipeijaisien kokki Sirpa Tirkkonen on hirvisoppakauhan varressa nyt toista kertaa.

Viime vuonna tämä tavallisesti Finnlinesin Helsinki-Travemünde -linjalla kokkaava luotolainen keitti hirvisoppaa 500 hengelle, eikä keittoa tarvinnut haaskuuseen heittää.

Myös tänä vuonna on varauduttu yhtä suureen määrään ruokailijoita, ja keitto syntyi noin 200 kilosta hirvenlihaa.

– En tiedä, käykö tänä vuonna yhtä paljon ruokailijoita, koska viime vuonna oli seuran juhlavuosi. Jos keittoa jää jäljelle, se jaetaan talkooporukalle. Jäljelle jääneet keittoainekset viedään vanhainkodille, Tirkkonen kertoo.

Hyvän hirvisopan tärkein ainesosa on rakkaus ruuanlaittoon, Tirkkonen tähdentää. Yhtä tärkeitä ovat hyvät raaka-aineet.

Eikä sovi ollenkaan väheksyä kokin makunystyröiden merkitystä. Tässäkin tapauksessa niillä on 30 vuoden kokemus ruuan maistelemisesta.

– Riistan omaa makua ei saa peittää. Suolaa pitää olla riittävästi, sillä täällä saaressa tykätään jonkin verran suolaisemmasta ruuasta kuin mantereella, Tirkkonen huomauttaa.

Tuula ja Esko Hyvärinen nauttivat hirvikeittoa tyytyväisinä ja vakuuttavat sen olevan maukasta. Tunnelmasta on aistittavissa hieman haikeutta:

– Tämä on ensimmäinen syksy 30 vuoteen, etten ole itse hirvijahdissa, Esko Hyväri kertoo.

Hyväri on ollut hirvijahdissa milloin passi-, milloin ajomiehenä. Hän on kaatanut useita hirviä jahtivuosiensa aikana. Seinälle saakka on päätynyt yksi trofeekin.

– Hirvas oli sellainen puolilapasarvinen ja nelipiikkinen. Viime vuonnakin ammuin neljä hirveä.

Sirpa Tirkkosen arvio ruokailijoiden määrästä piti aika tarkkaan kutinsa.

Hailuodon metsästysseuran hirvipeijaisissa kävi kaikkiaan 483 ruokailijaa.

Hailuodon metsästysseuralle myönnettiin tänä vuonna 210 hirvenkaatolupaa, joista osa siirrettiin suoraan lupapankkiin.

– Olemme jo muutaman vuoden ajan siirtäneet osan kaatoluvista pankkiin, josta niitä jaetaan hirviporukoille mikäli metsässä näyttää hirviä riittävän, kertoo Hailuodon metsästysseuran puheenjohtaja Toni Rantasuo.

Tähän saakka on kaadettu 111 aikuista hirveä ja 70 vasaa. Jahdin alkaessa saaren hirvikannan kooksi arvioitiin noin 300 hirveä. Kevään lentolaskennoissa löytyi 193 hirveä, mutta silloin vasat eivät olleet vielä syntyneet.

– Talvehtivan hirvikannan sopiva koko Hailuodossa on 40-60 hirveä. Lupapankilla varmistetaan, ettei kaikkia saarta ammuta hirvistä tyhjäksi. Lupapankin avulla saamme myös enemmän kaatolupia. Näin voidaan ennakoida se, ettei hirvikanta myöskään kasva liian suureksi.

Hirvijaostoa vetävä hirvivouti Timo Ranta luonnehtii tämän vuotista hirvijahtia poikkeuksellisen mittavaksi.

– Parin viimeisen vuoden ajan hirvikanta oli liian suuri. Tänä vuonna se saadaan normalisoitua. Jahdin seurantaa helpottaa ensimmäistä kautta käytössä oleva omariista.fi -palvelu, johon jahtiporukat voivat kirjata kaadetut hirvet, Ranta kertoo.

Ilmoita asiavirheestä