RANTALAKEUS Alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet sidosryhmiä ja vahvistaneet lähivuosiksi hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueille, tiedottaa Suomen riistakeskus. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 76 000 hirven talvikantaa, mikä edellyttää kannan pienentämistä jonkin verran nykyisestä. Valkohäntäpeurakannan osalta tavoitteena on kannan pienentäminen tiheimmän kannan alueilla.
Kaikille Suomen 59 hirvitalousalueelle on asetettu lähivuosiksi hirvitiheyshaarukka ja kannan rakennetta koskevat tavoitteet, joiden puitteissa kantaa säädellään kullakin hirvitalousalueella. Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa lähellä kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohti ja Pohjois-Suomessa matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta.
Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000 – 85 000 hirven välillä. Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli noin 88 500 hirveä. Asetetut tavoitteet edellyttävät hirvikannan pienentämistä nykyisestä useimmilla hirvitalousalueilla.
Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pääasiassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita, joiden mukaan naaraiden osuus kannassa on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20—30 prosenttia vasoja. Aluekohtaisesti tavoitteita on voitu tarkentaa.
Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot, että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja järjestöjä.
