Hailuoto Aallot lyövät kohisten Hailuodon lounaisrantaan. Äänen rauhoittava vaikutus saa hetkesi unohtamaan lokakuun alkupäivien viiman, joka tekee pienestä tihkusateesta hyisen. Piippolasta kotoisin oleva Sakari Hankonen ja oululainen Antti Rönkä seisoskelevat keskeneräisen hirsirakennuksen terassilla ja päättävät, että nyt on aina kerätä pillit pussiin tältä päivältä.
– Ei sitä mielellään kastele hirsiä. Ne sinistyvät helposti, Hankonen tuumaa.
– Kymmenen viikkoa olemme tätä nyt pystyttäneet. Alkuaikoina oli tilaaja poikineen apuna, mutta nyt olemme pääosin kahdestaan touhunneet, miehet toteavat nostaessaan työkaluja säältä suojaan.
Vaikka syksyn epävakaiset kelit ovat jarruttaneet töiden etenemistä rakennustyömaalla, on valmistakin jälkeä saatu aikaan: meren rantaan on kohonnut parvella varustettu vapaa-ajan asunto, joka alkaa näyttää ulkopuolisilta osin valmiilta. Terassin kulmalle on rakenteilla myös sauna, jossa on hyödynnetty tontilla olleen vanhan saunan käyttökelpoiset hirret.
Huvilan hirsikehikko on jo valmis, mutta sisätilojen valmistuminen häämöttää tuonnempana.
HUVILAN suunnittelusta ja rakennuttamisesta on vastannut kempeleläinen arkkitehtipariskunta. Rakennustyötä omilla toiminimillään tekevien Hankosen ja Röngän mukaan projekti on mielenkiintoinen sekoitus perinteistä hirsirakentamista ja modernia arkkitehtuuria. Toteutus on tehty pääosin käsityönä – aina hirsien veistämisestä kehikon pystytykseen saakka.
– Pystytys olikin mielenkiintoinen vaihe. Meillä oli käytössä teline ja luiskat, joiden avulla pitkät hirret saatiin ylös. Traktorityötä jouduttiin käyttämään yläosan pystytyksessä, kun ylimpiä hirsiä nostettiin, miehet kertovat.
Perinteinen ja moderni lyövät kättä talon ulkoihmeessä, jossa eri kokoiset ikkunat rytmittävät hirsipintaa. Omaleimaisen säväyksen antaa kookas nurkkaikkuna, josta avautuu näkymä merelle.
– Yleensähän nurkka on hirsitaloissa aika tärkeä osa. Tässä piti miettiä tekniset suunnitelmat arkkitehdin kanssa, jotta saatiin toteutus onnistumaan perinteisellä hirsirakentamisella, Hankonen kertoo.
Ikkunanurkkauksen ratkaisuksi keksittiin kierretangolliset pystypilarit, jotka kannattelevat terassin yläpuolista osaa ja estävät rakenteen painumisen. Hirsirakennus painuu ensimmäisten vuosien aikaan, ja se on huomioitava muun muassa ovia ja ikkunoita sommiteltaessa. Rakenteisiin on jätettävä painumavara.
– Uudet hirret painuvat kuivumiskutistumisen vuoksi. Uusi hirsikehä painuu noin 2–4 prosenttia muutaman vuoden kuluessa, Hankonen toteaa.
Projekti käynnistyi keväällä Piippolasta, josta kaadettiin puut huvilaa varten. Hankonen veisti koko kehikon kahdessa osassa 23. hirsikertaan asti. Pisimmät hirret olivat kymmenmetrisiä, mikä vaati kekseliäisyyttä kokoamisvaiheessa – varsinkin, kun hirren toinen pää jäi nurkkaikkunan vuoksi alkuun tyhjän päälle.
Hirret tuotiin täysperävaunurekalla Piippolasta Hailuotoon, mutta huonokulkuisen tien vuoksi niitä ei saatu tuotua perille asti. Ne oli tuotava työmaalle vähitellen auton peräkärryllä ja traktorilla. Merelliset olosuhteet ovat pistäneet työkalut koville.
– Täällä tuuli pöllyttää hiekkaa, ja se jää sahapintaiseen hirteen kiinni ja tylsyttää työkalut hetkessä. Hyvät työkalut ovat olleet täällä tarpeen, Rönkä ja Hankonen tuumaavat.
Nyt miesten kelpaa ihailla kättensä töitä. Lopputulos on mieluinen.
– Kaikki aiemmat rakentamani hirsikehikot ovat olleet perinteisiä. On ollut tosi virkistävää rakentaa hirsihuvila, joka edustaa modernia arkkitehtuuria. Ihan hyvä, että joku uskaltaa aloittaa tällaisen hankkeen. Tämä on osoittanut, että hirsi ei ole mennyttä aikaa vaan myös nykypäivää, Hankonen miettii.
Hirsirakentaminen on nyt hyvässä nosteessa. Hankonen ja Rönkä kertovat kysyntää löytyvän myös käsinveistetyille hirsirakennuksille. Restaurointikisällin tutkinnon yhtä aikaa vuonna 2013 suorittaneiden ja alalle päätoimisesti siirtyneiden miesten mukaan hirsirakentaminen on turvallinen rakennustapa, jos sen tekee oikein: perustuksen on oltava tarpeeksi korkea, katon tarpeeksi jyrkkä ja räystäiden kyllin leveät.
– Homeongelmien aikaa tämä on turvallinen vaihtoehto. Hirsi hengittää, eikä siinä ole kosteussulkuja, Hankonen toteaa.
Ihan kaikkea hirsikään ei kestä. Siitä todisteena oli muun muassa tontin vanha hirsisauna, joka oli kärsinyt lahovaurioista.
– Se oli liian matalalla perustuksella, ja kolme alinta hirsikertaa oli hiekan olla. Siinä oli myös hirsijumien aiheuttamaa vaurioita. Hyönteisvauriot vaativat aina alkaakseen lahovaurion, miehet muistuttavat.
Kosteiden tilojen kanssa on oltava erityisen tarkka myös hirsitalojen kohdalla.
– Uusien hirsirakennusten suurin kosteusvaurioriski piilee usein saunassa. Siellä on suuri kosteuspaine, Hankonen muistuttaa.