HAILUOTO Aivan äänestyksittä ei Hailuodon kunnanvaltuuston viimeistä kokousta nuijittu pöytään. Pitkään hiottu ja viilattu uusi hallintosääntö äänestytti valtuustoa, niin kuin se oli äänestyttänyt kunnanhallitustakin useaan otteeseen.
Valtuustoseminaarin ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän uudelleenluonnostelun jälkeen hyväksyttäväksi tullut hallintosääntö ei vieläkään miellyttänyt sen koommin Kalevi Tönkyrää (sd.) kuin Marjut Toppiakaan (kesk.). He pysyttäytyivät kunnanhallitukselle 20. joulukuuta tekemissään vastaesityksissä.
Tönkyrä katsoi hallintosäännön vaativan vielä jatkokäsittelyä ja laintuntijan tarkistuksia.
– Hallintosääntö on kuitenkin tärkein viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden työkalu. Olisi tärkeää, että se voitaisiin hyväksyä yksimielisesti, Tönkyrä muistutti.
Toppi esitti puolestaan viime toukokuussa esitellyn hallintosäännön hyväksymistä sellaisenaan ja sen astumista voimaan taantuvasti 1.6.2017. Aluksi kumpaakaan esitystä ei kannatettu, mutta myöhemmin Toppi ilmoitti kannattavansa Tönkyrän esitystä.
Sauli Pramila (kesk.) asettui muuten uusiksi viilatun pohjaesityksen kannalle, mutta halusi lisätä kunnanhallituksen konsernijaoston ja sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaoston jäsenmääriksi kolmea esitysluonnoksessa olevan kahden sijaan. Lisäksi hän esitti, että kunnanjohtajan ja osastopäälliköiden ratkaisuvalta olisi nykyisen hallintosäännön mukainen.
Pramilaa kannattivat muiden muassa Pirkko Rantasuo (sd.), Riitta Lumijärvi (kesk.), Mikko Iljana (kesk.), Marko Välimäki (kesk.), Sari Honkanen (kesk.) ja Arto Vähämetsä (kesk.).
Aluksi vastakkain olivat Tönkyrän ja Pramilan esitykset, joista Pramilan esitys voitti 13-3 (Tönkyrä, Toppi ja keskustan Iiris Poukkanen). Pramilan esitys voitti puolestaan kunnanhallituksen pohjaesityksen 14-0 Tönkyrän ja Topin äänestäessä tyhjää ja jättäessä pöytäkirjoihin eriävät mielipiteensä. Tosin äänestys piti varmuuden vuoksi uusia, koska Toppi ei omien sanojensa mukaan tiennyt voivansa äänestää tyhjää.
Uusi hallintosääntö astuu voimaan 1.1.2018 ja se muuttaa toimielinorganisaatiota siten, että kunnanvaltuuston ja seitsenhenkisen kunnanhallituksen lisäksi Hailuodon kunnan toimielimiä ovat kunnanhallituksessa toimivat konsernijaosto, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto sekä väliaikainen, viisijäseninen sote-saari -jaosto.
Päätöksentekoa ohjaavana ja valmistelevana toimielimenä on jatkossa seitsenjäseninen Elävä saari -valiokunta.
Lisäksi Hailuodossa toimivat lakisääteiset tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja viranomaislautakunta. Organisaatiokaavioon on piirretty myös vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto. Viimeksi mainittujen jäsenillä on läsnäolo-oikeus Elävä saari -valiokunnassa.
Nykyiset perusturva-, sivistys- ja tekninen lautakunta lakkaavat hallintosääntöuudistuksen myötä olemasta.
Myös henkilöstöorganisaatio muuttuu siten, että palvelujohtajat luotsaavat Elävä saari, Oppiva saari ja Sote saari -ryhmiä. Lisäksi tukipalveluilla on oma palvelujohtajansa.
Elävään saareen kuuluvat esimerkiksi asumis- ja yhdyskuntapalvelut sekä kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja liikkumispalvelut. Oppivan saaren alaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus-, perusopetus-, nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja muut opetuspalvelut. Sote saareen lukeutuvat puolestaan sosiaali-, vanhus-, ympäristö-, terveydenhuolto-, palo-, pelastus-, maatalous- ja työllisyyspalvelut.
Hailuodon ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2020 hyväksyttiin yksimielisesti. Vuoden 2018 tuloksen arvioidaan olevan 112 507 euroa ja tilikauden alijäämän 142 883 euroa. Vuosikatteeksi muodostuu 269 770 euroa. Tavoitteena on, että vuosikatteella voidaan maksaa lainanhoitokulut.
– Toteutumaan nähden tavoite on realistinen, vaikka henkilöstölisäyksiä ensi vuoden talousarvioon tuleekin, huomauttaa kunnanjohtaja Aki Heiskanen.
Hailuotoon haetaan muun muassa kiinteistöpäällikköä, projektisuunnittelijaa, erityisopettajaa varhaiskasvatuksen puolelle sekä psykiatrista sairaanhoitajaa. Markkinointisuunnittelijan toimi on tarkoitus vakinaistaa.
Suurimmat investoinnit ovat uusi kunnanvirasto nykyisen paikalle, Saarenkartanon remontti ja kevyen liikenteen väylä Ailastolta SEO:lle.
– Talousarvioon varatut summat tulevat todennäköisesti muuttumaan: kunnanviraston pienenemään ja Saarenkartanon suurenemaan. Yhteensä nämä kolme hanketta ovat ensi vuoden talousarviossa noin miljoona euroa, selvittää tekninen johtaja Markku Maikkola.
Marjut Toppi ihmetteli hieman sitä, että budjettiesityksen summista löytyy 3 000 euron heitto. Raili Louhimaa (vas.) muistutti, että määrärahat sitovat hallintokuntia, eikä niitä voi ylittää ilman valtuuston suostumusta.
– Hienoa, että vuosikate on saatu plussalle. Sen pitäisi olla vielä enemmän plussalla, jotta katteella saataisiin kuitattua myös poistot. Nyt korjauksia tehdään velkarahalla ja lainoja lyhennetään säästöillä. Se on kestämätön tilanne, Louhimaa muistuttaa.
Louhimaa iloitsi myös siitä, että taloussuunnitelmassa korostettiin kuntalaisten ja työntekijöiden osallistamista päätöksentekoon.
Kuluvan vuoden talousarvioon tehtiin vielä viime hetken viilauksia. Käyttötalouden puolelle kirjattiin menojen vähennyksiä 464 650 euroa ja tuloslaskelmaan tulojen lisäyksiä 10 000 euroa. Vaikutukset vuosikatteeseen ovat 474 650 euroa ja tarkoittavat sitä, ettei tämän vuoden aikana tarvitse ottaa lainaa.
Suomen kuntaliiton ylimmän toimielimen eli valtuuskunnan vaalissa Keskustan lista sai Hailuodossa eniten ääniä (8). Kolme ääntä tuli sosialidemokraattien, kaksi ääntä vasemmistoliiton ja yksi ääni sekä perussuomalaisten, vihreiden että RKP:n listoille.