Tämän vuoden puolella sosiaalisessa mediassa on käyty keskusteluja kuntien päätöksistä. Toki eri päätökset ovat olleet esillä erityisesti Facebookin eri kuntaryhmissä ennenkin, mutta nyt kunnissa on keskusteluun myös reagoitu.
Esimerkiksi Limingassa näkkileipä-gate nosti nopeasti päätään. Päätös lopettaa koulujen vesi ja näkkileipä -tarjoilu sai vanhemmat takajaloilleen. Sivistystoimessa päätettiin reagoida nopeasti asiaan. Koska välipala koettiin tarpeelliseksi, se palautettiin takaisin. Lisäksi välipalatoimintaa aiotaan kehittää.
Kriisiviestintää ei ole se, ettei viestitä ollenkaan. Asiat eivät katoa, jos niihin ei reagoida. Vaikka sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu ei aina ole asiallista tai ylipäätään kehittävää, kannattaa kuntalaisten mielipiteitä kuunnella. Asialliseen kritiikkiin on hyvä vastata, ja perustella päätöksiä. Se luo vuorovaikutusta, jota usein eri sanakäänteissä toivotaan. Erityisesti vääriltä huhuilta on hyvä katkaista siivet, ennen kuin ne ottavat tuulta allensa.
Ja jos jokin päätös on järkevä peruuttaa, siihenkin tulee olla tarvittaessa rohkeutta.
Kaikkeen somehuuteluun ei ole tarpeellista tarttua, eikä demokraattisia päätöksiä tehdä tykkää-painikkeilla. On valitettavaa, että yhä suuremmassa määrin keskustelukulttuuri on verkkomaailmassa saamassa ikävämpiä piirteitä: nimettömänä huutelua, asiattomuuksia ja väärien tietojen levittämistä.
Kaikkien meidän keskustelijoiden tulisi kirjoittaessa kuvitella keskustelukumppaninsa pöydän toiselle puolelle. Sanoisitko saman kasvotusten kuin verkossa?