Limingan Lintupuistossa sijaitsevan keltaisen puutalon suojissa on pesänrakennustyöt käynnissä. Eteinen on juuri saanut vaaleat kuviotapetit pintaansa ja valkoisen sävyillä sisustettu koti alkaa olla viimeisiä yksityiskohtia vaille valmis.
Taloa asuvat Henna Pajala, 29, ja Jarmo Kiviniitty, 33, koiriensa Kertun ja Seilin kanssa. Hennan pyöristyvä vatsanseutu ja yhteen makuuhuoneeseen ilmestyneet pinnasänky, sitteri ja lastenvaunut kielivät perheenlisäyksestä. Uuden asukkaan, pienen tyttövauvan, odotetaan saapuvan maailmaan heinäkuun lopun tienoilla.
– Valmistelut on jo aika hyvin tehty. Vain turvakaukalo on vielä hankkimatta. Melkein kaiken muun olemme hankkineet käytettynä, mutta kaukalo me ostatetaan uutena, Henna ja Jarmo kertovat.
Ennen Liminkaan muuttamista pariskunta ennätti asua Kempeleessä ja sitä ennen Jyväskylässä.
Liminka houkutti Raahesta kotoisin olevaa Hennaa ja Revonlahdelta kotoisin olevaa Jarmoa keskeisen sijaintinsa vuoksi.
Vuoden takainen muutto oli viisi vuotta yhdessä olleelle parille ratkaiseva siirto. Perheen perustaminen alkoi tuntua kaikin puolin ajankohtaiselta.
– Olen kai minä jo vaikka kuinka kauan vauvasta höpöttänyt, mutta viime syksynä kaikki alkoi olla kohdillaan: oli talo, työpaikat ja kaikki mallillaan, Henna kertoo.
– Täältä löytyi väljempi tontti ja rauhallinen sijainti. On sitä tullut muutettua ja asututtua ympäri maailmaa. Ei tämän sopivampaa hetkeä olisi tullutkaan, toteaa puolestaan Australiassakin asti työkomennuksilla kulkenut Jarmo.
Henna kertoo raskauden alkaneen yllättävän äkkiä. Positiivisen raskaustesti oli siinä määrin yllätys, että tuloksen varmistamiseksi oli tehtävä vielä toinenkin testi. Tiedon varmistuminen oli tulevalle äidille tunteikas hetki.
– Itkuhan siinä sitten tuli, Henna muistelee.
Jarmo sai tiedon ollessaan työmatkalla Virossa.
– Olihan se iloinen ja ihmeellinen uutinen. Sen tiesi, että elämä muuttuu sen jälkeen isosti, Jarmo fiilistelee.
Pariskunta oli hyvin tietoinen siitä, ettei kaikilla tärppää yhtä nopeasti.
– Se ei ole niin yksinkertaista. Tiedämme, että monella on ollut vaikeaa. Jotkut joutuvat odottamaan ja yrittämään pitkään, he toteavat yhdessä.
Vanhemmilleen he kertoivat vauvauutisen jouluaattona. Muulle lähipiirille asiasta tiedotettiin vasta rakenneultran jälkeen, kun saatiin varmuus siitä, että pienokaisella on kaikki hyvin.
Odotusaika on edennyt Hennan mukaan ongelmitta. Aika on ollut raskauden kannalta monella tapaa otollinen. Lähipiiristä löytyy useampi odottava pariskunta, joten vertaistukeakin on saatavilla.
Ensimmäistä lastaan odottavina Henna ja Jarmo ovat saaneet kuulla perinteisiä ohjeistuksia.
– On meitä peloteltu ja kauhutarinoita kerrottu, Henna naurahtaa.
– Neuvolassakin kannustettiin tekemään nyt kahdestaan asioita, kun vielä voidaan, hän jatkaa.
Koiria omistava pari on jo tutustunut moniin vanhemmuuden mukanaan tuomiin lieveilmiöihin, kuten aikaisiin aamuherätyksiin ja yöheräämisiin.
– Kun Seili tuli meille, sitä joutui yölläkin käyttämään ulkona vesisateessa. Kerttu puolestaan herättää joka aamu kello kuudelta. Itse olen onneksi enemmän aamuihminen, Henna miettii.
Tässä taloudessa on totuttu myös siihen, että yhteinen aika on kortilla. Jarmo käy päivätyössä Tupoksessa ja Henna kulkee Oulussa hoitoalan vuorotöissä.
– Kahdenkeskistä aikaa ei varmaan paljoa ole, kun vauva syntyy. Odotan sitä, että voimme puuhailla yhdessä perheenä, Henna toteaa.
Tulevat vanhemmat suuntavat kohti uutta elämänvaihetta luottavaisin mielin. Pariskunta iloitsee siitä, että tukiverkkoa löytyy läheltä. Mummolat ovat Raahessa, ja Hennan kotiväelle lapsi on ensimmäinen lapsenlapsi. Pikkuprinsessan nimi alkaa olla päätettynä, ja kasvatusmetodeistakin on jo olemassa yhteisymmärrys – molemmissa aiotaan noudattaa perinteistä linjaa.
Vauvan potkut tuntuvat nyt jo selvästi, mikä on tuonut odotukseen uutta konkreettisuutta. Synnytysvalmennuksessa Henna ja Jarmo aloittavat ensi kuussa. Synnytyksen hetki lähenee päivä päivältä, mutta he eivät myönnä sitä vielä paljoa miettineensä.
– Olen sitä mieltä, että synnytystä on turha liikaa ajatella etukäteen. En halua mitään luomusynnytystä vesialtaaseen, mutta sen kuitenkin haluaisin, että hoitajat olisivat ystävällisiä, auttavaisia ja läsnä, Henna toivoo.