Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa, sen varmaan on huomannut kaikki kerholaiset sekä eri harrasteryhmiin kuuluvat ihmiset. Meidät on luokiteltu riskiryhmään ja siten myös erityisryhmään, on kerrankin mieltä ylentävää kuulua johonkin ryhmään. Joskus minä ainakin kuuluin tanhuryhmään ja näytelmäryhmään, mutta tämä on jotain uutta!
Nyt olisi hyvä jos meitä riskiryhmäläisiä ei näkyisi kyläkuvassa ainakaan kaupan jonossa muiden kansalaisten kanssa.
Ymmärrän sen, he pelkäävät, että tartutamme heihin tämän pelätyn viruksen! Mietin vain, että mistähän me olemme sen saaneet, kuka on matkustanut ulkomaille viimeisen vuoden aikana? En tunne yhtään ryhmäläistä! No, mitäs tuosta sitä vain pitää pokkana mennä ruokaa ostamaan, kun kerran meidänkin pitää joka päivä syödä ja kaikki neuvojat sanovat, että vielä terveellisesti.
Ymmärsin, että huoli on myös siitä, että nämä muut kansalaiset ovat huolissaan meidän terveydestä ja siitä jos vaikka kuolemme siihen hirmu virukseen. Olen kuullut puhuttavan, että vanhusväestö on vain rasite yhteiskunnalle ja kunnan kaikki rahat menevät meidän terveydenhoitoon ja sairaspaikkojen maksuun, siis mistä moinen hätä nyt on tullut. Ilmeisesti myös meidän verorahoja tarvitaan, me nimittäin myös maksetaan veroja, joka eläkkeestä, sekä ostamistamme tuotteista, kait niissä lääkkeissäkin on arvonlisävero?
Joskus tuntuu siltä, ettei kaikki mene ihan putkeen näissä ajatuksissa. Riskiryhmäläisissä on erittäin paljon yksinäisiä ihmisiä, leskiä, yksineläjiä omasta tahdostaan ja muuten vain sosiaalisia ihmisiä ja sitäpaitsi myös hyvin aktiivisia osallistujia.
No me ei ainakaan saada aikaiseksi perhekriisiä, ei ole lapset riesana, ne on kaukana meistä. Pelkäävät tartuntaa tai tartuttamista.
Jos sinä ihminen olet yksinäinen ja haluaisit jonkun ihmisen juttuseuraa lähde lenkille, nimittäin jos jalkasi kantavat ja kestävät. Siinäkin on muistettava eräs sääntö: Ei saa mennä metriä lähemmäs kanssaihmistä, eikä syljeskellä, yskiä, aivastella ketään päin.
Huono kuulo on hankala asia tässä asiassa, hymyilet vain ymmärtäväisesti, kun näet jonkun tutun tai ystävän ja samanryhmäläisen.
Meillä on nyt laitettava kaikki kiva kiertämään, voidaan sujauttaa vaikka kortti tutulle postiin, ei kauhia sittenkään, jos vaikka postinkantajalla on tuo paljon pelätty virus. Se on mukava, jos sinulla ryhmäläinen on vielä kumppani kotona, mutta se on hankalaa jos kumpikaan ei voi, uskalla tai ei osaa käydä esimerkiksi kaupassa tai apteekissa tai pankissa, kahdestaan jos menette, sitä kyllä jo paheksutaan.
Kovasti voimia meille riskiryhmäläisille, kyllä me yksi puolivuotta tai vuosi pärjätään ja sitten olemme niin vetreitä seurattuamme television jumppaohjelmia. Areenalta ja maksukanavilta tulee kuulemma hyviä vanhoja sarjoja, kuka osaa käyttää?
Nautitaan auringosta, nyt on kevät.