HAILUOTO Jos joku on kuvitellut, että E-luokan maidon tuottaminen 25 vuoden ajan on helppoa, hän erehtyy.
Vastikään Walter Ehrström -kultamitalilla ensiluokkaisen maidon tuottamisesta palkittu hailuotolainen Jaakko Havana tietää, että pienetkin sattumukset voivat vaikuttaa maidon laatuun.
– Varpaillaan saa olla ja onneaankin kiittää. Jos esimerkiksi tankin pesuri ei toimi niin kuin pitää, pesuainejäämät näkyvät maitonäytteessä heti. Monet muutkin tekniset ongelmat voivat tiputtaa maitoluokkaa. Maidon laatua on koko ajan vahdittava, Havana kertoo.
Maidon laatua tarkkaillaan kerran viikossa meijerin ottamilla hinnoittelunäytteillä. Lisäksi Havana ottaa vapaaehtoisesti jokaisesta maitotankillisesta analyysin lehmien ruokinnan suunnittelua varten.
– Ja tuotosseurannan vuoksi tehdään mittalypsy kerran kuukaudessa.
Ei laadukkaasta maidosta voi siis pelkkää tuuriakaan kiitellä.
Jaakko Havanasta tuli Havanan sukutilan isäntä vuonna 2005: Siksi hän jakaa Walter Ehrström -palkinnon myös vanhempiensa, Irja ja Veikko Havanan kanssa. Isä-Veikko osallistuu tilan töihin edelleenkin.
– Isä auttaa aamu- ja iltalypsyllä ja käy katsomassa, että eläimet ovat kunnossa. Se on hänellekin sellaista ajanvietettä. Ja aina voin kysyä häneltä neuvoa, jos jokin asia mietityttää.
Kotitilan jatkaminen oli Jaakko Havanalle itsestään selvää.
– Olisihan minulla ollut muitakin vaihtoehtoja. Mietin rakennus- ja autoalaa, mutta tähän hommaan oli enemmän poltetta. Eläimet ovat aina olleet osa elämääni.
Havana opiskeli agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ilmajoen yksikössä ja valmistui vuonna 2010. Myös Heidi-puoliso löytyi tuolta reissulta.
Tällä hetkellä Havanan navetassa on 20 Holstein-rotuista lypsävää, ja nuorta karjaa on 25 päätä. Viljeltyä peltopinta-alaa on 100 hehtaaria, ja eläinten rehu tuotetaan omalla pellolla. Viljaa viljellään jonkin verran myyntiinkin.
Havana suunnittelee tällä hetkellä tilakoon reilua kasvattamista. Tähtäimessä on 74-paikkaisen robottinavetan rakentaminen noin kilometrin päähän kotitilalta. Toisessa rakennusvaiheessa lypsäviä mahtuisi navettaan 140 ja viimeisessä vaiheessa peräti 190. Viljelypinta-alan kasvattaminen samassa suhteessa on sekin suunnitelmissa.
– Rahoitusta robottinavetalle ei vielä ole. Etsin parhaillani säästökohteita, jotta navetta voitaisiin rakentaa.
Esimerkiksi vielä 2005 yksi lehmän parsipaikka maksoi 5 000 – 6 000 euroa. Nyt siitä joutuu pulittamaan 15 000 – 16 000 euroa ilman arvonlisäveroa.
– Kaikki on kallistunut: rehut, apulannat, sähkö, vesi. Vain polttoaineiden hinnat ovat tulleet jonkin verran alas. Jos rakennustarvikkeiden hinnat tulisivat edes 30 prosenttia alaspäin, se lisäisi investointeja kaikkialla.
Havana myöntää, että hän taitaa suunnitelmistaan huolimatta olla ”vanhaa koulukuntaa”, joka tykkää hoitaa eläimet manuaalisesti.
– Robottinavetassa fyysinen työ helpottuu, mutta se vaatii kuitenkin oman sitoutumisensa. On tuhoon tuomittua kuvitella, että robottinavettakaan toimisi niin, että siellä työskentelisi vain pari tuntia päivässä.
Havana huomauttaa, että maataloustuottajan tärkein työkalu on nykyään laskin ja excel-taulukko.
– Maatalousyrittäjänä pärjää, kun tarkkaan laskee. Esimerkiksi peltotöistä olen ulkoistanut 75 prosenttia, minkä vuoksi oma konekanta on varsin pieni.
– Ja varsinkin maitokriisin jälkeen on laskentatoimen osaamiselle ollut käyttöä.
Havana muistaa vieläkin, miten hän tilasi Venäjän pakotteiden asettamista edeltävänä keväänä uuden traktorin. Kun pakotteet astuivat voimaan heinäkuussa, tilanne alkoi jännittää.
– Mietin, miten tässä oikein käy. Onneksi siitä selvittiin. Jossain vaiheessa mietin siirtymistä lihantuotantoon, mutta tällä hetkellä kannattavuus ei ole sellainen että asia olisi ajankohtainen.
Jaakko Havanalla on luja usko suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen.
– On siirryttävä entistä isompiin yksiköihin. Hailuodossakin menestyy tulevaisuudessa ehkä kaksi tai kolme isoa maitotilaa. Tyrnävällä ja Limingassa olisi potentiaalia ehkä muutamaan isoon yhteisnavettaan, jossa kussakin olisi vähintään kaksisataa lypsävää.
Walter Ehrström -kultamitalin saivat myös Teija ja Esa Heikkinen, Hanna ja Esa Kojo ja Mty Saarnio Limingasta.
Näin maitoa laatuluokitellaan
Maito luokitellaan bakteeripitoisuuden, antibioottipuhtauden ja rasvaprosentin mukaan kolmeen luokkaan.
Paras on E-luokka, sen jälkeen tulevat 1- ja 2-luokka.
Maitoluokittelussa vaadittavat näytteet otetaan ja analysoidaan neljä kertaa kuukaudessa.
Walter Ehrström -palkinto on Maitohygienialiiton vuosittain myöntämä tunnustus, joka on saanut nimensä Helsingin kaupungineläinlääkärinä työskennelleen ja maitohygienian alalta tohtoriksi väitelleen Walter Ehrstömin mukaan.
