Blankenham, Hollanti Suomalaisten ja hollantilaisten perunanviljelijöiden yhteistyössä olisi paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Näin uskoo Harrie te Raa, joka työskentelee hollantilaisten, maatalouden senioritoimijoiden muodostaman PUM-organisaation sektorikoordinaattorina.
– Mielestäni suomalaisilla ja hollantilaisilla on samanlainen mentaliteetti, samat sosiaaliset ja taloudelliset arvot sekä kyky tehdä yhteistyötä englanniksi. Meidän pitäisi tavata toisiamme ja solmia verkostoja.
Te Raa nostaa esimerkkinä hankkeen, missä Tyrnävällä toimiva HZPC Sadokas ja PUM yhteistyössä kehittivät siemenperunoiden viljelyä Venäjällä.
Harrie te Raa näkee perunalla olevan maailmanlaajuisestikin paljon nykyistä enemmän annettavaa – vaatihan se monta muuta kasvia vähemmän vettä, mutta tarjoaa runsaasti tärkeitä ravintoaineita.
– On hyvä keskittyä siihen mikä meitä yhdistää. Luottaa toisiimme.
Harrie te Raalla on pitkä kokemus maataloustuottajana. Hän otti Alankomaiden keskiosassa sijaitsevan kotitilansa vetovastuun vuonna 1981. Alunperin vihannesviljelyyn keskittyneen tilan tuotantoa laajennettiin myös siemen- ja ruokaperunaan.
Te Raa myi yhtiönsä vuoden 2006 loppupuolella. Sen jälkeen hän liittyi PUMiin, missä vapaaehtoiset, eläköityneet tai yrityksestään luopuneet ammattilaiset auttavat eri alojen pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvattamaan markkinoitaan.
Perunan- ja vihannesviljelyn tiimoilta Harrie te Raa on työskennellyt muun muassa Jordaniassa, Egyptissä ja Kiinassa.
Suomalaisviljelijöitä te Raa kannustaa olemaan avoimia uutta teknologiaa ja tutkimustietoa kohtaan.
– Jos et ole valmistautunut uusiin asioihin, ovat muutokset häiritseviä. Mutta jos olet, ovat uudet asiat siunaus. Suomella on mahdollisuus nousta maailman suurimmaksi siemenperunoiden tuottajaksi.
Hollantilaiset viljelijät ovat hänen mukaansa valmistautuneet tuleviin muutoksiin. Hän näkee tulevaisuudessa olevan mahdollista, että siemenperunatuotannossa siirrytään perinteisestä perunoiden istutuksesta käyttämään entistä enemmän hybridisiemeniä.
Nykyisin useimmat lajikkeet viljellään siemenperunoista. Tämä tarkoittaa, että jokainen mukula on toisen mukulan klooni, joka tekee niistä geneettisesti identtiset. Pieni osa viljelystä tapahtuu hybridisiemenillä, jotka ovat eri siementien geneettisiä seoksia.
– En näe, että perunanviljelyssä olisi suuria huolenaiheita, mutta toki meillä Hollannissakin on haasteita – kuten maaperän taudit, torjunta-aineiden käytön vähentäminen ja korkea viljelysmaan hinta.
Hollanti tuottaa vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia perunoita, mistä noin parikymmentä prosenttia on siemenperunoita.
Vientiin maa saa vuosittain noin miljoona tonnia. Perunoita kasvatetaan 175 000 hehtaarin pinta-alalla. Siemenperunoiden tuotanto on keskittynyt maan pohjoisosiin.
– Perunantuotanto sopii Alankomaihin hyvän maaperän, ilmaston, kuljetusyhteyksien ja jatkojalostusmahdollisuuksien vuoksi. Kuluttajat vaativat meilläkin entistä enemmän jatkokehitettyjä tuotteita – kuten pestyjä, pilkottuja tai keitettyjä perunoita. Tuoreperunan käyttö vähenee.
Harrie te Raa kertoo myös vähähiilihydraattisille perunoille olevan kasvavat mahdollisuudet.
– Kaiken kaikkiaan markkina on entistä hajautuneempi ja uusille tuotteille on olemassa markkinarakoja, hän kuvaa.
Hollannissa vietettiin jo pari viikkoa sitten omia perunamarkkinoita. Emmeloordissa, mikä on Alankomaiden pottupääkaupunki, järjestetään vuosittain Pieper Festival -tapahtuma. Pieper tarkoittaa perunaa.
– Meillä on hyvä syy järjestää juhla perunan ympärille. Pieper Festivalilla muun muassa jaetaan ilmaisia paistinperunoita, te Raa paljastaa.
Joka neljäs vuosi Emmeloordissa järjestetään PotatoEurope -tapahtuma, missä tänä vuonna oli liki 300 näytteilleasettajaa 16 eri maasta.
– Tapahtuma esittelee perunaa kaikista mahdollisista näkökulmista. Muina vuosina se järjestetään Ranskassa, Belgiassa tai Saksassa.
Harrie te Raa toivoo, että Tyrnävälläkin tämän vuoden perunasato saadaan nostettua ylös.
– Ja kaikille Perunamarkkinavieraille toivon hyvää festivaalisäätä ja runsaasti iloa!
