Harakan ker­ros­ta­lo vai mus­ta­va­rik­sen kom­muu­ni?

Pesä poikineen ihmetyttää Kempeleen Paiturissa

Kempeleen Paiturista löytyy pesärakennelma, missä on neljä erillista pesää. Todennäköisesti asialla on ollut harakka.
Kempeleen Paiturista löytyy pesärakennelma, missä on neljä erillista pesää. Todennäköisesti asialla on ollut harakka.
Kuva: Sauli Pahkasalo

KEMPELE Harvoin luonnossa törmää samassa puussa olevan linnunpesäkerrostaloon. Näin tuumasi oululainen Jorma Pitzén, kun hän sellaisen Paiturissa huomasi. Hän päätti laittaa Rantalakeuden asialle selvittämään mistä on kyse.

– Itse arvelen harakan olleen rakentajana, Pitzén pohti.

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved on samalla asialla, mutta ei uskalla pesänrakentajaa ihan varmuudella nimetä.

Limingan seudulla on yksi vanhoista mustavarisalueista.

– Kyse voi olla myös mustavarisyhdyskunnasta. Ne saattavat tehdä useita pesiä samaan puuhun. Jos kyseessä on harakka, niin tämä on harvinainen – ei kuitenkaan tavaton – ilmiö. Harakanpesät ovat useimmiten paljon hennommissa puissa tai isoissa pajupensaissa.

Harakka munii 5-8 munaa, mustavaris 3-5. Jos kyse olisi mustavaraspopulaatiosta, voisi samassa yhdyskunnassa olla satoja lintuja. Sellaista Paiturissa ei ole huomattu.

– Kumpikaan lintu ei ole uhanalainen, mutta mustavariksen esiintyminen on laikuttaista. Se pesii pitkin länsirannikkoa. Limingan seudulla on yksi vanhoista mustavarisalueista. Esimerkiksi täällä Uudellamaalla niitä ei pesi lainkaan.

Ensimmäistä kertaa Södersved ei ole kuva-arvoitusta selvittämässä. Niitä tipahtelee suomalaisilta tuon tuosta. Yleensä ne liittyvät suoraan lajitunnistukseen, ei niinkään pesärakenteisiin.

– Nykyisin kuvan saa laitteella kuin laitteella ja ihmiset ovat kiinnostuneet ympäristöön. Lajeista eniten kysymyksiä on herättänyt viime aikoina tikli. Se on meillä yleistynyt talvehtijana ja pihalintuna. Juuri tänään sain tiklin kuvan tunnistettavaksi Yli-Iistä.

Myös naiset ovat löytäneet lintujen bongaamisen. Vielä 20-30 vuotta sitten bongausta harrastava nainen oli käsittämätön harvinaisuus.

Suomessa pesii 250 lintulajia. Meillä on havaittu 470 lajia, vuosittain pitkästi yli 300 lajia. Miten hyvin suomalaiset linnut tunnistavat?

– Onhan meillä aukkoja sivistyksessä. Yleensä tavalliset tallaajat tunnistavat muutaman lajin. Onneksi enemmän tunnistavien määrä kasvaa koko ajan. Lintuharrastuksessa on tänä päivänä paljon nuoria mukana. Myös naiset ovat löytäneet lintujen bongaamisen. Vielä 20-30 vuotta sitten bongausta harrastava nainen oli käsittämätön harvinaisuus.

Jan Södersved arvelee, että koko harrastuksen luonne on muuttumassa, mikä on innostanut myös naiset mukaan.

– Enää tämä ei ole pelkkää totista tieteellistä havainnointia ja kilpailua vaan elämyksellisyyttä ja luonnon kokemista.

Suomalaisten lintutunnistamisen vauhdittamiseksi BirdLife Suomi on heittänyt Tunnista sata lintulajia -haasteen. Vuoden alusta alkaen järjestö on julkaissut verkkosivuillaan pari tunnistettavaa lajia viikossa.

Tunnistajille on oma Facebook-ryhmä, missä voi kokemuksiaa jakaa ja sparrata muita.

Ilmoita asiavirheestä