– Pilkkikulttuuri on täällä vahva. Parhaimpina päivänä pilkillä kulkee sata henkeä. Se on hyvä, ettei sinne liikennevaloja vilkkaimpaan aikaan tarvitse, hymähtää lumijokinen Hannu Kukkohovi merelle päin vilkaisten.
Kukkohovi kalastaa ammatikseen. Tänään ei kuitenkaan ole pyyntipäivä, sillä edellispäivänä hänen verkkoihinsa tarttui 25 kiloa saalista: ahventa, norssia, siikaa ja haukea ja lahnaakin. Nyt on kalasaaliin käsittelyn aika. Osa menee fileiksi, osa savustukseen, osa myyntiin ja osa omaan käyttöön.
Vain kalastaja tietää, miten kihelmöivä kokemus ensijäille pääseminen on. Tänä talvena Kukkohovi uskaltautui jäille joulukuun puolenvälin tienoilla Sannanlahdella, joka jäätyy aina ensimmäisenä Lumijoen edustalla. Hän oli ensimmäinen, joka laski verkot jään alle.
– Kymmenen sentin jäillä siellä aina aloitetaan uittamaan. Aluksi verkkoja lasketaan ja nostetaan ja haetaan paikkaa, missä kala ui, hän kuvailee aloitustyyliä.
Varjakassa mies aloitti verkkopyynnin joulukuun välipäivinä. Jäät vahvistuivat kovien pakkasten aikaan yli 20 sentin paksuisiksi, ja nyt moni muukin on suunnannut kaloja narraamaan. Varjakassa riittää rantaviivaa, joten tappelua ei kalapaikoista tarvitse käydä. Harmin aihe on lähinnä vain se, kun useampi paikka jää kokeilematta.
– On se kuitenkin vähän kiire aina, että kuka pääsee parhaille paikoille. Ensijää kun tulee, niin kala palaa rantaan. Siksi kaikki pyrkivät pääsemään ensijäille. Likietuisille paikoille on kysyntää, Kukkohovi selventää.
Ennen kantava jääkansi muodostui jo marraskuussa. Nyt jää odotuttaa itseään pitkälle joulukuun puolelle. Säiden vaihtelevuus luo kalastamiseen epävarmuutta.
– Tämä on luonnonvara-ala, jossa kaikki on kiinni keleistä. Nykyisin on enemmän rospuuttokelejä ja myös hylkeet ovat palanneet tänne takaisin. Nyt joulun seutu alkaa olla jo aika varmaa aikaa jäiden suhteen. Joulukalan pyynti tahtoo kuitenkin olla epävarmaa, eikä kalaa saada aina jouluksi, Kukkohovi tuumii.
Kalamies tietää, ettei ensijäille anneta parhaita kalaverkkoja, vaan kausi aloitetaan poistoon menevillä pyydyksillä. Riskejä otetaan vain verkkopyydysten näkökulmasta.
– Aina varmistetaan, että jää varmasti miehen kestää. Joskus voi kuitenkin saappaat kastua, kun lurkitaan rannasta jäälle.
Jään paksuudet, meriveden korkeudet sekä merikartat ja -säät voi hyvin tarkistaa netin kautta. Älykännykät ovat nykykalastajille tarpeellisia apuvälineitä, mutta pelkästään niiden varaan ei suunnistusta kannata jättää.
– Ei voi vain noihin laitteisiin luotaa. Pitää osata myös vanhat suunnistuskonstit, teroittaa Kukkohovi.
Itse hän luottaa vanhoihin konsteihin myös kalastusvälineiden kohdalla. Kaupasta voi hakea moottorikairaa ja uittorobotteja, mutta tämä mies turvautuu mieluummin vanhaan kunnon tuuraan ja uittolautaan.
Kukkohovi kuvailee kalastamista elämäntavaksi, johon hän on kasvanut isänsä jalanjäljissä.
– Olen kalastajasukua, enkä voinut välttyä tältä kohtalolta, hän naurahtaa.
Vuosien varrella kalastus kasvoi ammatiksi asti. Ympärivuotisen verkkopyynnin lisäksi mies harrastaa rysäpyyntiä. Pilkillä hän joskus käy perheen kanssa.
– Omalle pojallekin olen koittanut kalastuksen opettaa. Ja velikin on yhtä lailla ammattilainen, toteaa Lumijoen kalastajaseuran puheenjohtajanakin tunnettu Kukkohovi.
Tähän aikaan vuodesta Kukkohovi viettää lähes kaiken valoisan ajan jäällä. Toinen työ alkaa pyyntireissun jälkeen, sillä meren antimet on käsiteltävä myyntikuntoon.
– Ennen kala ostettiin aina pyöreänä, ja kalat perkattiin mieluummin itse. Nykyisin pitää käsitellä kalaa enemmän, että sen saa menemään, hän huomauttaa.
Käsittelyn myötä monen kalan kysyntä nousee: esimerkiksi pitkään paitsiossa ollut hauki menee paremmin kaupaksi massana ja fileenä, samoin särki ja säyne.
Lumijoen kalahallin tiloista löytyy hyvät puitteet kalojen käsittelyyn, kuten perkaukselle ja fileoinnille. Hiljattain halliin on hankittu myös ahventen halkaisukone sekä lihamylly, jotka nopeuttavat käsittelyä. Kukkohovin mukaan tavoitteena on käyttää saaliit kokonaisuudessaan. Perkuujätteitä ei niitäkään heitetä hukkaan. Ne toimitetaan minkkitarhalle Kalajoella ja tuotot suunnataan kalaistutuksiin.
