KEMPELE Kempeleessä rekisteröitiin maaliskuun alkupäivinä Kempeleen Wanhan Kirkon Ystävät ry (KWKY), jonka tarkoituksena on edesauttaa Kempeleen vanhan kirkon restaurointi- ja peruskorjaustyötä sekä edistää vanhan kirkon tunnettavuutta ja historian tuntemusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys haastaa ihmisiä huomaamaan paikallisen kulttuurihelmen, eli vuosivälillä 1688 –1691 rakennetun tukipilarikirkon.
– Kyseessä on todella arvokas kulttuuriperintö, jota on haettu myös maailman perintökohteeksi. Kempele on muuttovoittoinen kunta, eivätkä kaikki uudet asukkaat tunne vanhaa kirkkoa. Sitä tullaan jopa Aasiasta asti katsomaan, toteaa hallituksen jäsen Tuula Rauma.
Kirkossa on parhaillaan käynnissä peruskorjaus, jonka yhteydessä restauroidaan myös kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen ja Emmanuel Granbergin tekemät seinämaalaukset. Remonttiurakkaa tukeakseen yhdistys muun muassa vastaanottaa lahjoituksia ja järjestää varainkeruutapahtumia sekä muuta varainhankintaa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Mattilan mukaan ensimmäiset askeleet yhdistyksen perustamisen suuntaan otettiin jo viime lokakuussa. Toiminnan alkusysäys tuli seurakuntalaisilta.
– Seurakuntalaisten puolelta tuli kyselyjä, miten voisi osallistua kirkon restaurointiin ja kulttuuriperintömme säilyttämisen aiheuttamiin kustannuksiin. Osalla oli halua lahjoittaa rahaa, Mattila alustaa.
Seurakunnan luottamushenkilöistä koostuva ryhmä alkoi kehitellä tapaa, jolla voitaisiin vastata kentältä tulleeseen toiveeseen. Tiedossa oli, ettei seurakunta itse voi hankkia varainkeruulupaa remontin tukemista varten. Myöskään talkoiden järjestämistä ei voitu restaurointityön luonteen vuoksi ajatella. Oman yhdistyksen perustaminen vaikutti toimivimmalta ratkaisulta rahankeruuta varten.
Tammikuun loppupuolella pidetyssä perustamiskokouksessa muodostettiin hallitus, johon kuuluvat Mattilan ja Rauman lisäksi sihteeri Timo Hakkarainen, varapuheenjohtaja Maija Tahkola sekä Eva Maijala, Pauli Määttä ja Kaisu Juvani.
Kirkon restauroinnin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin neljä miljoonaa euroa. Yhdistys haluaa olla mukana keräämässä varoja, mutta toiminnan tarkoituksena on myös koota kempeleläisiä yhteiseen ponnistukseen ja luoda näin kuntaan uutta yhteisöllisyyttä.
– Tämä on kuin nykyaikaista talkoohenkeä. Seurakuntalaiset voivat jättää oman peukalonjälkensä kirkon historiaan. Tässä näkyy tavallisen kadunmiehen vaikutus, miettii puheenjohtaja Mattila.
Kempeleeseen vastikään Pulkkilasta muuttanut yhdistyksen sihteeri Timo Hakkarainen tietää, että vanha kirkko on hänen uuden kotikuntansa ylivoimaisesti merkittävin nähtävyys.
– Tässä kaikilla on hyvä mahdollisuus osoittaa kempeleläisyytensä. Liittymällä jäseneksi kempeleläisillä ja muillakin on mahdollisuus osoittaa tukensa ja tukea toimintaa, Hakkaranen tiivistää.
Mattila arvelee, että kevät menee asioita organisoidessa, mutta syksyllä pitäisi jo ruveta tapahtumaan. Suunnitteilla on varainkeruutapahtumia ja muuta varainhankintaa, kuten matkailijoille suunnattuja myyntituotteita. Tarkoituksena on myös aloittaa aktiivinen jäsenhankinta. Mukaan voi lähteä joko jäsen-, perhejäsen- tai kannatusjäsenmaksulla.
Tuula Rauma painottaa, että seurakunnan auttamishalun kanavoimiseen perustetun yhdistyksen keräämät tuotot menevät sinne minne pitääkin – eli remonttiurakkaan.
– Kaikki tuloutetaan vanhan kirkon hyväksi. Byrokratia ei vie tässä rahaa paljon, hän vakuuttaa.
Kempeleen Wanhan Kirkon Ystävät ry on tarkoitus olla määräaikaisen yhdistys, joka toimii aktiivisesti kirkon restauroinnin ajan. Viime vuonna aloitettu remontti etenee tulevana kesänä seinämaalausten koemaalauksiin ja varsinainen restaurointi alkaa vuonna 2019. Kirkon sisäpuolisten korjaustöiden on tarkoitus valmistua 2020 ja koko hankkeen ulkoalueiden osalta vuonna 2021.
Mikäli yhdistyksen olemassaololle löytyy tarkoitus vielä kirkon valmistuttua, voidaan sen toimintaa myös jatkaa.
– Nyt tarkoituksena on tukea restaurointityötä. Toki voidaan jatkaa jollakin tavalla, mutta silloin sääntöjä täytyisi muuttaa, muistuttaa Mattila.
