Viime viikolla Pudasjärvelle kokoontunut metsänhoitoyhdistyväki totesi metsien hyvän hoidon lisääntyneen. Samalla metsien kasvu on kasvanut roimasti.
Yksityismetsien vuotuinen tukki- ja kuitupuun kestävä hakkuusuunnite nousee yli kolmeentoista miljoonaan kuutiometriin vuosille 2016 - 2020. Vuonna 2014 hakattiin kolmen pohjoisen maakunnan yksityismetsistä ainespuuta 7,5 miljoonaa kuutiometriä.
Lisääntyvät hakkuut tuovat työtä ja rahavirtoja Pohjois-Suomeen metsänhoitoyhdistysten laskelmien mukaan 350 miljoonaa euroa vuodessa.
Mahdollisuuksista saadaan totta lisäämällä puunjalostusta Pohjois-Suomessa.
– Onneksi juuri havukuitupuun, jota Pohjois-Suomen hakkuista kertyy eniten, jalostuksen kannattavuus on erinomainen. Jotta pohjoiset metsät pääsevät aktiivisen puunkysynnän piiriin, on alueelle saatava lisää puunkäyttöä. Yksityisten metsänomistajat ja heidän omat metsänhoitoyhdistyksensä ottavat tämän positiivisen haasteen vastaan ja ovat valmiita tarjoamaan puitaan lisääntyvälle kysynnälle, Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden puheenjohtaja Matti Heikkilä toteaa.
Metsänomistajat ovat pysyneet hyvin metsänhoitoyhdistysten jäseninä.
Kuluvan vuoden alusta alkaen metsänhoitoyhdistykset ovat olleet MTK:n jäseniä. Verottajan keräämistä metsänhoitomaksuista siirryttiin metsänomistajien maksamiin jäsenmaksuihin. Uusi tilanne on askarruttanut metsänomistajakuntaa.
– Ainoastaan viitisen prosenttia metsänomistajista on ilmoittanut eroavansa metsänhoitoyhdistysten jäsenyydestä. Tämä on vankka tulos metsänhoitoyhdistysten aikaisemmasta työstä metsänomistajien parissa. Metsänomistajalähtöisten palvelujen tarve sekä metsänomistajien edun ajaminen laajalla rintamalla kannolta Brysseliin nähdään metsänomistajakunnassa erittäin tärkeänä, toteaa MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Heikki Rahko.