Heinäkuun 11. päivänä vuonna 1968 Merituuli teki neitsytmatkansa Riutunkarin ja Huikun välille avatulla lauttaväylällä. Avajaismatka oli kutsuvieraita pullollaan, silmäätekevimpänä TVL:n pääjohtaja Martti Niskala. Paikan päällä oli myös runsaasti lehdistön edustajia.
Laiturirakenteet olivat valmistuneet saman vuoden toukokuussa, ja Vaasan telakalla oli laskettu vesille silloin Suomen toiseksi suurin maantielautta Merituuli.
Varsinainen liikennöinti alkoi tiistaina 16. heinäkuuta. Lauttamatka kesti tuolloinkin 20 minuuttia. Lautta lähti torstaita lukuunottamatta joka päivä Oulunsalosta kello 6.30 ja Hailuodosta kello 7.10. Vuoroja oli päivittäin vain neljä, kun esimerkiksi tänä kesänä niitä on ennmätyksellisen paljon, peräti 25.
Riutunkarin kahvilassa työskentelevä Kauko Ervasti on seurannut lauttaliikennettä melkein tuon 50 vuotta. Hän perusti veljensä kanssa kioskin lauttarannan tuntumaan vuonna 1970.
– 48 vuotta tässä ollaan oltu. Ensin juhlitaan lauttaliikennettä ja kerätään siitä kokemuksia. Sitten juhlitaan oman yrityksen 50-vuotisjuhlia. Seuraavaksi on kai sitten sillan vihkiäiset, Ervasti sanoo.
Hailuotolainen Juha Tausta työskenteli lautalla vuodesta 1969 lähtien. Hän oli lautalla sekä pursimiehenä että kansimiehenä.
– Olin siellä 33 vuotta ja kolme kuukautta, Tausta tarkentaa.
Hän muistelee tapausta, kun uutta lauttaa, Merilintua, oltiin 70-luvulla hakemassa Vaasan telakalta Hailuotoon. Suunnitelmat eivät aivan toteutuneet: ministeri Kristian Gestrin oli sitä mieltä, ettei lauttaa luovutettaisikaan hailuotolaisille. Se jäi liikennöimään Vaasan ja Raippaluodon välille. Hailuotolaiset palasivat kotiin tyhjin käsin.
– Merilintu kulki jäissä suhteellisen hyvin, koska siihen vaihdettiin Oulussa kiinteälapaiset potkurit. Saimme odottaa viisi vuotta, ennen kuin Merilintu tuli Hailuotoon.
Jäiden takia liikennöinti olikin joskus työlästä. Puolustusvoimat ampuivat usein väylän auki, kun jäätie oli pois käytöstä.
– Yhdeksän tuntia taitaa olla pisin aika, mitä tuota väliä on Merilinnulla yhteen suuntaan kuljettu.
Vanhemmilla lautoilla liikennöidessä oli vaarana, että jäät saattoivat viedä sen matalikolle. Tausta muistaa tarinan, kun mantereelta olisi pitänyt hakea pappia pitämään hailuotolaisille joulukirkkoa.
– Ajoimme väylää puoleenväliin ja totesimme sitten, ettemme me lauttaa papin takia kivelle aja, Tausta nauraa.
Syyskuussa 1982 Pohjois-Suomessa jylläsi Mauri-myrsky. Myrsky oli riiponut tienpenkereistä niin isoja kiviä tielle, etteivät autot päässeet lauttaan ennen kuin tiekarhu oli raivannut kivet pois.
Kun Merituuleen ja Merilintuun mahtuu kolmisenkymmentä autoa, nykyiseen vuonna 1988 hankittuun Merisiltaan niitä menee tuplaten enemmän.
Taustan mukaan Merisilta pystyy liikennöimään melkein säässä kuin säässä.
– Vain jos vesi laskee 1-1,5 metriä, niin silloin Merisillalla ei pysty liikennöimään. Tuulen vuoksi ei ole koskaan tarvinnut olla lähtemättä.
Vähältä kuitenkin piti, ettei väylälle olisi isompaa lauttaa koskaan hankittukaan, tietää Kauko Ervasti. Hän nimittäin kuuli, että uudeksi lautaksi kaavailtiin entisten kokoista alusta.
Tästä suivaantuneena hän lähetti lähetti Liikenneministeriöön monisivuisen kirjeen, jossa perusteli, miksi väylälle on hankittava vähintään 60 auton kokoinen, jäävahvisteinen lautta. Liitteeksi hän laittoi keräämiään tilastoja lautalla kulkevista automääristä. Kahvilan hyllyrivistössä löytyy näitä mappeja vuosikymmenien ajalta.
Pian Ervastin puhelin soi, ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Korpelan sihteeri soitti kysyäkseen, pääseekö Ervasti Helsinkiin käymään.
– He lähettivät lentoliput, ja minä lähdin Helsinkiin. Kahden ja puolen tunnin palaverin jälkeen Korpela ilmoitti, että huomenna tilataan Hailuotoon Suomen ensimmäinen, jäävahvisteinen, 60 auton lautta, Ervasti kertoo.
Vuonna 1996 väylälle hankittiin vielä varalautta Meriluoto, joka liikennöi lähinnä kesälauttana.
Lautan ansiosta saareen tulleet rötöstelijät saatiin toisinaan verekseltään kiinni. Tämän tarinan vahvistaa Juha Tausta.
– Eräs iäkäs saarelainen soitti lautalle ja kertoi, että häneltä on varastettu lompakko. Me pistimme varkaan auton kahden tukkirekan väliin, ja Riutunkarissa odottikin jo poliisi. Samalla tavalla poliisi odotti Riutunkarissa niitäkin rosvoja, jotka kolme kertaa ryöstivät kaupan.
Ervasti selailee hieman huolestuneena viime heinäkuun tilastoja. Eräänäkin aurinkoisena kesäpäivänä lautalle jonotti yli 300 autoa, ja saman verran kääntyi jonosta pois.
– Kun silta valmistuu, niin miten Hailuodossa on valmistauduttu tällaisiin automääriin? Eihän esimerkiksi Marjaniemessä ole edes parkkipaikkoja!