Hailuodon kunnanvaltuusto nuiji pöytään vuoden 2020 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2021-2022.
Ensi vuonna tavoitellaan nollatulosta tiukalla kulukurilla. Toimintatuotot on arvioitu runsaaksi 1,4 miljoonaksi euroksi, toimintakulut 8,1 miljoonaksi euroksi. Verotuloja ounastellaan kertyvän 3,598 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia rapiat 3,584 miljoonaa euroa. Tulevan vuoden vuosikatteeksi ennustetaan 488 867 euroa, joka menee eurolleen poistoihin.
Kunnanjohtaja Aki Heiskanen listaa valtuuston jo hyvin tuntemia keinoja, joilla on saatu kurottua talousarvioesityksestä liki 600 000 euron kuluvähennykset tai tuottojen lisäykset.
– Asiakaspalveluiden ostoista, asiantuntijapalveluista, rakennusten kunnossapidosta, viranhaltijoiden kokouspalkkioiden poistamisesta, luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden puolittamisesta, henkilökohtaisien lisien poistamisesta, irtisanoutuneiden tilalle ei palkata uusia työntekijöitä, koulutus- ja markkinointimäärärahojen pienentämisestä, brändikyselystä luopumisesta, Kempeleen Kiri -yhteistyöstä luopumisesta, lisäsäästöjen tavoittelemisesta Monetran ostopalveluiden osalta, erikoissairaanhoidon kustannussäästöistä uuden terveyspalvelupilotin vuoksi, Heiskanen listaa esimerkkejä.
Ensi vuoden investointeja varten kunta ei aio ottaa lainaa, vaan investoinnit hoidetaan vuosikatteella. Investointiohjelmaa onkin viilattu tiiviisti sekä kunnanhallituksen että Elävä Saari -valiokunnan voimin.
Investointeja aiotaan tehdä ensi vuonna 519 140 euron edestä (investointituloja 34 200 euroa). Suurimpia yksittäisiä investointeja on Marjaniemen aallonmurtajan kunnostus (100 000 euroa), liikuntahallin vesikaton uusiminen (100 000 euroa), liikunta-alueiden saneeraus (90 000 euroa) ja Saarenkartanon piha-alueen saneeraus (70 000 euroa).
Kalahalli saa aurinkopaneelit (12 000 euroa) ja kotihoidon puolella investoidaan mobiilijärjestelmään siirtymiseen (yhteensä noin 22 000 euroa). Myös omatoimikirjasto pysyi investointiohjelmassa, mutta Elävä Saari -valiokunnan toivomaa reitistöjen saneerausta ei aloiteta vielä ensi vuonna, vaan se lykättiin vuosille 2021 ja 2022. Samoin kävi jäteaseman ja kiinteistönhoidon tilojen rakentamiselle. Vuodelle 2021 suunnitellaan rakennuskaava-alueiden katujen saneerausta, viheralueiden rakentamista, Sunikarin sataman kunnostusta ja alakoulun saneerauksen suunnittelemista.
Lainan suuruus asukasta kohden on vuoden 2020 loppuun mennessä 2 304 euroa.
Valtuusto pääsi vuoden viimeisessä kokouksessa jopa äänestämään, kun Raili Louhimaa (vas.) esitti Pirkko Rantasuon (sd.) kannattamana, että kunnanhallituksella olisi nykyistä suurempi vaikutusvalta palvelualueiden käyttösuunnitelmaan. Hän esitti, että talousarvioon lisättäisiin sama teksti kuin kuluvan vuoden talousarviossa, jossa kunnanhallitusta sitoo koko kunnan käyttötalousosan toimintatuotot ja -kulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen olisi vastattava valtuustolle siitä, että toiminnalliset tavoitteet ja tulostavoitteet toteutuvat. Myös investoinnit olisivat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisesti.
Louhimaan esitys hävisi äänin 6-11, ja Sauli Pramila (kesk.) piti hieman hämmentävänä muutosesityksen tekemistä enää tässä vaiheessa.
Lisäksi Louhimaa kaipasi nykyistä enemmän keinoja saada kuntalaisten ääni kuuluviin.
– Esimerkiksi asiakasraatien ja muiden erilaisten toimintatapojen kehittämiseen pitäisi panostaa. Minulla mene valtuutettuna hirveästi aikaa siihen, että selitän ihmisille kunnassa käsiteltäviä asioita. Helpottaisi kovasti, jos meillä olisi käytössä avoimia kanavia, joista voisi hakea tietoa, Louhimaa sanoo.
Sekä Aki Heiskanen että kunnansihteeri Maarit Alikoski kertoivat, että kuntastrategiaan on merkitty kuntalaisten osallisuudesta ja kuulemisesta konkreettiset toimenpiteet aikataulutuksineen.
Kunnanvaltuusto hyväksyi sekä puheenjohtaja Iiris Poukkasen (kesk.) että valtuutettu Kalevi Tönkyrän (sd.) eroanomukset luottamustehtävistään. Poukkanen pyysi vapautusta, koska muuttaa Hailuodosta pois. Tönkyrä puolestaan perusteli eroanomustaan "epäluottamuksella kunnan nykyisen virkamiesjohdon asioiden valmisteluun jopa vastoin luottamushenkilöiden kantaa".
– Mielipiteeni perustuu yli 30 vuotta kestäneeseen kunnallisen luottamushenkilön toiminnassa saatuun kokemukseen virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välisestä yhteistyöstä, Tönkyrä kirjoittaa eronpyynnössään.
Valtuusto hyväksyi muutoksia vielä kuluvan vuoden talousarvioon. Niitä tuli sekä käyttötalousosaan, tuloslaskelmaosaan että investointiosaan sen verran, että vaikutukset vuosikatteeseen ovat -280 867 euroa. Menolisäykset katetaan kertyneillä kulusäästöillä.
– Vaikka talousarviomuutoksia joudutaankin tekemään, koko kunnan tasolla on eletty talousarvioraamin mukaisesti, Heiskanen vielä alleviivasi.
