Hailuodon kunnanvaltuusto päätti lopulta yksimielisesti pysyttää kunnan tuloveroprosentin ennallaan eli 20,50 prosentissa. Ainoastaan Susanna Rapinoja (vas.) esitti veroprosentin nostoa puolella prosenttiyksiköllä, mutta häntä ei kannatettu. Puolen prosenttiyksikön korotus olisi tuonut kunnalle noin 72 500 euron lisätulot.
Myös kiinteistöverotus päätettiin pitää ennallaan. Hailuodon yleinen kiinteistövero säilyi 0,95 prosentissa, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,51 prosentissa ja muun kuin vaikituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 1,51 prosentissa.
Hailuodolla ei silti ole edessään helpot ajat. Vuosille 2019-2021 on merkitty suuria investointeja: kunnanviraston uudisosan rakentaminen ja Saarenkartanon piha-alueen remontti (noin 1,8 miljoonaa euroa). Hailuodolta menee ensi vuonna 250 000 euron kuntaosuus pyörätien rakentamiseen. Siksi taloutta on tasapainotettava tehtävien uudelleen organisoimisella, prosesseja kehittämällä, säästöillä ja verorahoituksen kasvattamisella.
Vs. kunnansihteeri Jouko Ojalan mukaan lokakuun veroennusteen mukaan tämän vuoden verotulot pienenevät viime vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia. Kertymä jääneen noin 195 000 euroa alle budjetoidun. Verotuloja kertyisi 3,18 miljoonaa euroa, joskin lopullinen tilanne selviää vasta joulukuussa.
– Tämän vuoden pudotus johtuu siitä, että koko kuntakentässä laskelmiin tuli noin 400 miljoonan euron ennustevirhe, kunnanjohtaja Aki Heiskanen valaisee tilannetta.
Ensi vuonna näyttää nimittäin hieman valoisammalta, kun verotulojen kasvu näyttäisi olevan 9,5 prosenttia. Kasvua ounastellaan sekä tuloverotukseen että yhteisöveroihin. Seuraavina vuosina verotulojen kasvu on huomattavasti maltillisempaa.
Valtionosuudet sen sijaan pienenevät. Hailuodossa tämä tarkoittaisi ensi vuonna noin 110 000 euron vähennystä kuluvaan vuoteen verrattaessan. Ensi vuoden ennusteen mukaan valtionosuuksia tulisi 3,324 miljoonaa euroa.
Heiskanen muistuttaa, että valtionosuudet ovat pienenemässä koko kuntakentässä.
Veikko Tönkyrä (vas.) piti yhtälöä hankalana.
– Valtionosuudet pienevät, Verotulojen kasvu kuulostaa epärealistiselta, kun ajattelee Hailuodon laskevaa väkilukua, hän huomautti.
Myös Marjut Toppi (kesk.) ilmaisi tämän vuoden talousarviomuutoksia käsiteltäessä huolensa siitä, ettei vuosikatteella voitaisikaan hoitaa lainojen lyhennyksiä.
– Pussinnyörejä on kiristettävä.
Heiskanen muistutti, että lähitulevaisuudessa on tulossa päätettäväksi paljon kunnan kehittämiseen liittyviä menoeriä, joista päättäjien on käytävä keskustelua. Mitkä nähdään tärkeiksi toteuttaa? Yksi keskeinen asia on varhaiskasvatuksen järjestämisen eri vaihtoehdot. Paine esimerkiksi vuorohoidon lisäämiseen on kova.
– Jos kuntaa halutaan kehittää, toimintamenojen on oltava sellaisia, että poistot voidaan kattaa, Heiskanen sanoi.
– Menot on saatava kuriin, koska tulevina vuosina on investoitava. Ja se on aloitettava jo nyt.
Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti lukuisia muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon. Talousarvion käyttötalousosaan hyväksyttiin menojen lisäyksiä 206 200 euroa ja menojen vähennyksiä 27 503 euroa.
Suurin menolisäys tuli vanhuspalvelupuolelle eli 65 000 euroa sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden palkkaamiseen. Hallintopalveluille siirrettiin 50 000 euroa muun muassa ympäristöterveydenhuoltoon ja työvoiman vuokrauspalveluihin. Viimeksi mainittu menoerä syntyi vanhassa kunnanvirastossa olleiden asiakirjojen puhdistamisesta. Myös yhdyskuntapalveluille siirrettiin runsas 30 000 euroa asema- ja yleiskaavoitukseen.
– Marjaniemen sataman kunnostukseen varattu 25 000 euroa otettiin tämän vuoden talousarviosta pois, koska siiihen ei saada investointiavustusta. Samoin kävi kalahallin saneeraukseen varatulle 10 000 eurolle. Saarenkartanon muutostyöt on merkitty tälle ja ensi vuodelle, mutta määräraha siirrettiin jo tälle vuodelle, selvitti Ojala talousarvion investointiosan muutoksia.
Saarenkartanon remonttiin on varattu nyt yhteensä 666 000 euroa kuluvalle vuodelle. Myös Saarenkartanon ja kunnanviraston kalusteisiin tehtiin tälle vuodelle 30 000 euron lisäyksen. Uutena kohteena siirrettiin lämpöverkon saneeraukseen 12 000 euroa. Talousarviosta poistettiin lämpölaitoksen varavoimalaitteisiin varatut 25 000 euroa.
Muutokset heikentävät vuosikatetta 316 009 euroa. Ne lisäävät lainanottotarvetta 826 009 euroa investointimenojen vähentämisen jälkeen.
– Käyttötaloudessa mennään kuitenkin koko kunnan osalta budjetin mukaisesti, hoksautti Heiskanen.
Kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa perusturvapalvelujen toimistosihteerin viran 11.1.2019 alkaen. Sen sijaan kunnanhallitus perustaa tilalle vakinaisen palvelualuesihteerin toimen Sote-saaren palvelualueelle.
Hallintopalveluiden palvelualueen toimistosihteerin viran lakkauttaminen päätettiin yksimielisesti palauttaa kunnanhallitukselle virheellisen virkanimikkeen vuoksi. Oikea nimike lakkautettavalle viralle olisi ollut kirjanpitäjän ja palkanlaskijan virka. Kunnanhallitus esitti, että tämäkin virka muutettaisiin toimeksi ensi vuoden alusta lukien.
Vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen Raija Tuhkanen toi valtuutetuille terveiset puutteellisesta hiekoituksesta palvelukoti Saarenkartanon piha-alueella. Asia luvattiin hoitaa kuntoon.
Pirkko Rantasuo (sd.) oli taas huolissaan puutteellisen kiinteistöhuollon valvonnan lisäksi siitä, ettei vuokra- ja tukiasunnoissa ole päivystysjärjestelmää äkillisten tilanteiden, kuten vaikkapa vesivahinkojen varalta. Heiskanen lupasi ottaa asian esille budjettikäsittelyssä.
Marjut Toppi jätti valtuustoaloitteen, jossa hän esitti sekä kunnan viranhaltijoille että luottamushenkilöille koulutusta salassapito- ja julkisuuslaisäädännöstä sekä niiden rikkomisesta koituvista sanktioista.
