– Minun mielestäni kaikki meni varsin sujuvasti ja joustavasti. Sain ensimmäisen puhelun tilanteesta aamulla ennen puolta seitsemää. Soitin läpi johtoryhmän jäsenet, ja ensimmäinen palaveri pidettiin kello 7.30. Kello kahdeksaan mennessä toimintasuunnitelmat olivat selvillä, sanoo Hailuodon kunnanjohtaja Aki Heiskanen.
Heiskanen puhuu Hailuodon viime tiistaisesta liikennemotista. Tuolloin merenpinta laski lauttaliikenteen kannalta kriittisen matalalle. Lautta aloitti liikennöinnin uudelleen vasta keskiviikkoaamuna.
Ensimmäisiin tiedotusvälineiltä tulleisiin kysymyksiin Heiskanen vastasi heti aamukahdeksalta.
– Sain kertoa soittajille, että homma on hallussa. Kotihoitoon ja palvelukodille saimme nopeasti henkilökuntaa, ja koulupäiväkin sujui mukautetusti.
Heiskasen mukaan luotolaiset suhtautuivat tilanteeseen hyvin leppoisasti.
– Ei tämä tuntunut heitä hetkauttavan. Päivän aikana kuuli paljon tarinoita siitä, kuinka vesi oli ollut matalalla aiemminkin. Olimme aika luottavaisia sen suhteen, että tilanne menee vuorokauden kuluessa ohi.
Heiskanen arvelee, että vielä toinenkin päivä liikennemotissa olisi sujunut kohtuullisesti, mutta kolmannen päivän kohdalla olisi voinut tulla jo ongelmia.
– Olisivatko elintarvikkeet riittäneet ja miten maitotiloilla pärjättäisiin maitotankkien riittävyyden kanssa?
Hailuoto oli joutua vastaavaan tilanteeseen vuonna 2017, kun saariston lauttaliikennettä uhkasi lakko.
– Tilannetta pohdittiin Aluehallintoviraston ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa. Mietittiin, miten järjestetään asiat elintarvikkeiden kuljetuksen ja maitotilojen osalta.
Pelastuslaitos varautui muun muassa siihen, että äkillisissä tapauksissa apuun voidaan hälyttää rajahelikopteri tai ilmatyynyalus.
Hailuodon kunta uudistaa kuluvan vuoden aikana kunnan valmiussuunnitelman, joka on vuodelta 2011.
– Vaikka en kauheasti keksi asioita, jotka olisivat menneet pieleen, tällaisista tilanteista pitää yrittää ottaa oppia. Joitakin havaitsemiamme asioita voimme kirjata heti riskienhallintasuunnitelmaan. Voimme esimerkiksi pohtia, mistä palveluista voimme vapauttaa henkilöstöä työskentelemään muissa yksiköissä tai miten vapaalla oleva henkilöstö saadaan mahdollisimman nopeasti töihin.
– Viestinnässä ja tiedonkulussa voi aina kehittyä. Valmiussuunnitelman yhteydessä aiomme laatia myös kriisitilanteiden viestintäsuunnitelman, Heiskanen kertoo.
Valmiussuunnitelmassa varaudutaan valtakunnallisiin poikkeustilanteisiin esimerkiksi vedenjakelussa, sähkönjakelussa tai tietoteknisissä ongelmissa.
– Sähkökatkojen varalta meillä on jo varavoimalaitteita, ja vesihuoltoon sellainen on suunnitteilla.
Poikkeustilanteessa perustettavan johtokeskuksen luotsaamisesta vastaa kunnanjohtaja.
– Pienissä organisaatioissa yksittäisten henkilöiden vastuulla on paljon asioita. On varauduttava siihenkin, että ihmisille voi sattua jotain.
Hailuodon kunnalle on myönnetty radioamatööritunnus OG8L, joka liittyy sekä kunnan markkinointiin että nuorten harrastuksiin.
– Kunta tulee näkyväksi, kun täältä otetaan kunnan tunnuksilla yhteyttä radioamatööriharrastajiin. Toivomme myös, että saisimme aktivoitua nuorten harrastus- ja kurssitoimintaa.
Toistaiseksi radioamatööriasemalla ei ole omia laitteita, mutta niidenkin hankkimista pohditaan. Radioamatööriaseman perustamisesta tulee merkintä valmiussuunnitelmaan, koska se on tärkeä turvallisuustekijä kriisitilanteessa.
– Jos tietoliikenneyhteydet jostain syystä katkeaisivat, radioamatööriaseman kautta meillä olisi yhteys mantereelle. Sen kautta voi lähettää myös sähköpostia. Missään tilanteessa ei voi käydä niin, ettei täältä saa yhteyttä mihinkään.
Kuntien varauduttava häiriötilanteisiin
Kunnalla on vastuu kuntalaisten peruspalveluista myös poikkeustilanteissa.
Valmiussuunnitelma on tässä hyvä työkalu. Se tehdään kunnan jokaisella toimialalla.
Aiemmin valmiussuunnitelmissa keskityttiin poikkeusoloissa selviytymiseen. Nykyisin painopiste on suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa.
Esimerkiksi joulukuussa 2011 sattuneiden voimakkaiden myrskyjen aiheuttamat laajat sähkökatkokset osoittivat yhteiskunnan häiriöherkkyyden ja tarpeen varautua häiriöihin.
Myös kuntien häiriötilannejohtamisessa ja esimerkiksi avainhenkilöiden hälyttämiskäytännöissä sekä onnettomuusviestinnässä on kehitettävää.
Jos kunnan kanssa on sovittu, pelastuslaitokset tukevat kunnan valmiussuunnittelua. Siitä voidaan sopia neljän vuoden välein tehtävällä pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksellä.
Häiriötilanteiden johtamista suositellaan harjoiteltavaksi kunnan johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa.(Lähde: Kuntaliitto)