Hai­luo­don tuleva kun­nan­sih­tee­ri uskoo kun­ta­lais­ten osal­lis­ta­mi­seen – pen­de­löin­ti Ro­va­nie­men ja Oulun välillä loppuu

Maarit Alikoski sanoo olevansa innostunut tehtävästään Hailuodon kunnansihteerinä. – Työmatkakaan ei tunnu pitkältä, kun se aiemmin oli 450 kilometriä, hän nauraa.

Kuva: Jussi Leinonen/Lapin Kansa

Oululainen Maarit Alikoski alkoi alkuvuodesta 2017 miettiä paluuta Oulun seudulle. Hän oli pendelöinyt Oulun ja Rovaniemen välillä runsaat kuusi vuotta työskennellessään osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntijana Rovaniemen kaupungin palveluksessa. Työmatkaa kertyi lähityöpäivien aikana 450 kilometriä.

– Olen koko urani työskennellyt kuntatyöntekijänä. Aloin miettiä, mikä Oulun alueen kunnista olisi kaikkein kiinnostavin. Hailuoto nousi heti ylitse muiden.

Syitä on useita.

Alikosken elävimpiin muistoihin kuuluu se sateinen kesäaamu, kun hän nousi bussiin ja lähti Hailuotoon. Hänen ensimmäinen kesätyönsä oli jäkälän poimiminen. Nykyään hän vie vierailulle tulevat ystävänsä ja tuttavansa Hailuotoon. Alikoski puhuu usein ”Hailuodon hengestä”, jonka aistii saareen tullessaan. Hailuodon historia, tarinat, luonto ja meri kiehtovat häntä edelleen.

Kuin tilauksesta syksyllä avautui Hailuodon kunnansihteerin virka. Alikoskea kiinnosti erityisesti kunnassa käynnistynyt toimintakulttuurin kokonaisvaltainen uudistamishanke, jossa myös osallisuus ja vaikuttaminen – Alikosken sydämenasiat – ovat keskiössä. Näiden teemojen parissa hän on työskennellyt koko työuransa ajan.

– Ennen kuin minut kutsuttiin töihin Rovaniemelle, työskentelin 20 vuotta Oulun kaupungin lähidemokratian kehittämisen koordinaattorina. Käynnistimme Oulun asukastupatoiminnan ja alueelliset yhteistyöryhmät, olimme mukana useissa ARAn ja Ympäristöministeriön lähiöuudistushankkeissa, jotka olivat isoja, eri toimialat ylittäviä hankkeita. Oulun kaupunki teki tuona aikana esteettömyysohjelman ja asukkaat ympäristöohjelmia – työ oli hyvin monipuolista osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaiskehittämistä, Alikoski kertoo.

Työ jatkui samankaltaisena Rovaniemellä. Projektipäällikkönä Alikoski oli rakentamassa kaupungin maaseutusuuralueille aluelautakuntamallia. Samalla ryhdyttiin kehittämään kaupunkilaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti.

Nyt kaupunkilaisten osallisuus on sisäänkirjoitettuna Rovaniemen kaupungin tärkeimpiin asiakirjoihin, muun muassa uuteen kaupunkistrategiaan, hallintosääntöön, hyvinvointikertomukseen sekä ensi vuoden talousarvioon.

– Tässä suhteessa Rovaniemi on yksi edelläkävijöistä Suomessa, Alikoski mainitsee.

Myös Alikosken Pro gradu -työ liittyi tähän aiheeseen. Hallintotieteiden maisterin päättötyön nimi oli Osallistumisjärjestelmällä kohti kuntien uudistuvaa kansanvaltaisuutta. Siinä hän loi konkreettisen ja sovellettavan mallin, jolla kuntalaiset voivat osallistua päätöksentekoon. Nettilatauksista päätellen malli on kuntia myös kiinnostanut.

Ihmisten toimintaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut ja monimutkaistunut.

Työ sitoo ihmisiä aiempaa enemmän, ruuhkavuosia elävien elämä on hektistä, eikä aikaa ja kiinnostusta yhteisten asioiden ajamiseen tahdo löytyä.

Silti Alikoski uskoo edelleen kansalaisvaikuttamiseen ja osallisuuteen. Hänen mielestään kunnan on aiempaa aktiivisemmin mentävä ihmisten luo eikä odotettava, että ihmiset tulevat heitä varten järjestettyihin tilaisuuksiin.

– Ensiyhteys voidaan luoda vaikka digitaalisesti niillä foorumeilla, joissa ihmiset ovat. Kun lähestymistapa on oikea, vaikeissakin elämäntilanteissa oleville ihmisille voi syttyä kipinä vaikuttaa. Tampereelta ja myös Rovaniemeltä on tästä hyviä esimerkkejä.

Alikosken mielestä Hailuoto on juuri sellainen paikka, jossa voidaan saavuttaa merkittäviä asioita, kunhan ensin määritellään yhteinen tavoite ja kutsutaan kaikki tekemään töitä sen eteen.

– Pienet kunnat voivat olla merkitykseltään paljon itseään suurempia ja tehdä sellaista kehittämistyötä, jota oman kunnan elinvoiman edistämisen lisäksi voidaan skaalata myös isompien kuntien tarpeisiin.Hailuodon uusi kunnansihteeri aloittaa tehtävässään loppiaisen jälkeen. Hän sanoo olevansa työstään innostunut.

– Pienet yhteisöt ovat mukavia, ja usein niissä on juuri sellainen tekemisen meininki. Tehemä pois, niin kuin Lapissa sanotaan.

Työtehtäviinsä Alikoski sanoo olevansa hyvin sitoutunut, mitä todistaa myös hänen työhistoriansa.

– En ole pätkätyöläinen vaan pitkäjänteinen prosessien uudistaja. Uudistuksethan eivät ole mitään hokkuspokkustemppuja.

Vaikka Alikoski on avojalakanen oululainen, hän sanoo sosiaalisen identiteettinsä olevan vahvasti rovaniemeläistynyt. Työssään ja vapaa-ajallaan hän on imenyt itseensä lappilaista välittömyyttä – vaikkei ole perusluonteeltaankaan hiljainen ja pidättyvä ihminen.

– En ole puhdasverinen teknologiakaupungin kasvatti, hän nauraa.

Alikoski ei ole muuttamassa Hailuotoon, vaikkei pidä ajatusta mitenkään mahdottomanakaan. Realiteetit ovat kuitenkin nämä: neljästä lapsesta nuorimmainen käy parhaillaan alakoulun viidettä luokkaa. Siksi koti pysyy mantereella.

– Mutta toiveena olisi, että Hailuodosta löytyisi tulevaisuudessa kiva kesäpaikka.

Joululomansa ajaksi Maarit Alikoski on antanut itselleen kotitehtävän. Hän aikoo opiskella Hailuodon historiaa, sillä vain historian tuntemalla voi ymmärtää paikkakuntaa, sen ihmisiä ja henkeä, hän alleviivaa.

– Tykkään palvella ja kehittää ihmisten yhteisöä. Ja jotta niin voi tehdä, on hengitettävä samaa ilmaa ihmisten kanssa. Luottamus voi rakentua vain siten.