HAILUOTO Jos ja kun Hailuodon silta rakennetaan vuoden 2021 tietämissä, kunnan saama saaristolisä alenee peräti 756 891 euroa, kun laskennassa käytetään kuluvan vuoden valtionosuuksia.
– Kiinteä yhteys tarkoittaa, ettei Hailuoto ole enää sellainen lain tarkoittama saaristokunta, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää yhteyttä mantereeseen. Kun Hailuodosta tulee ”tavallinen” saaristokunta, saaristolisä laskee 1 135 337 eurosta 378 446 euroon. Asukasta kohden saaristolisä laskee noin 760 euroa, ynnää valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Ville Salonen.
Hailuoto saa tällä hetkellä valtionosuutta asukastiheyden, syrjäisyyden ja saaristoisuuden perusteella. Asukastiheyslisää maksetaan kaikille kunnille, mutta syrjäisyys- ja saaristolisää vain muutamille. Hailuoto on ainoa kunta Suomessa, joka saa niin sanottua korkeimman saaristoaseman valtionosuuden lisäystä.
Saaristolisän pienenemisestä saa käsityksen, kun sen suhteuttaa kunnallisveroprosentin tuottoon. Vuonna 2016 kunnallisveron tuotto oli Hailuodossa noin 147 euroa per asukas. Saaristolisän alenema tarkoittaisi veroprosenteissa peräti 5,2 prosenttiyksikön korotuspainetta, Salonen laskee.
– Valtionosuuksien pienenemisen kompensaationa on teoriassa mahdollista saada harkinnanvarainen valtionosuuden korotus, mutta tällä hetkellä avustukseen ei ole varattu valtion budjetissa rahaa. Toki tilanne voi olla toinen vuonna 2021, kun silta valmistuu, Salonen sanoo.
Salonen muistuttaa, että vaikka saaristolisä väheneekin merkittävästi sillan myötä, myös Hailuodon kunnan palvelutuotantokustannusten voi olettaa samalla vähenevän.
– Lisäksi sillalla voi olla positiivisia vaikutuksia esimerkiksi asukasmäärän kasvuun ja elinkeinoelämän kehittymiseen.
Salonen löytää Hailuodon kuntataloudesta positiivisiakin asioita. Alustavien laskelmien mukaan Hailuoto hyötyisi taloudellisesti sote- ja maakuntauudistuksesta.
Kun sote-tehtävät ja kustannukset siirretään maakunnan hoidettavaksi, tulojen siirto kunnilta maakunnille pitää Salosen mukaan tehdä kustannusneutraalisti. Kuntakohtaiset kustannukset kuitenkin poikkeavat maakunnalle siirrettävien tulojen suuruudesta, koska ne riippuvat paitsi sote-kustannuksista, myös kunnallisveron tuotosta ja valtionosuuksista.
– Jos tarkastellaan vain saaristolisän määrää, sote-uudistus vähentää sitä Hailuodossa noin 130 000 euroa, mutta kokonaisuudessaan Hailuodon talouden tasapaino kuitenkin paranisi. Alustavien laskemien mukaan Hailuodossa vuosikatteen muutos poistojen jälkeen olisi sote-uudistuksen myötä noin 270 000 euroa positiivinen. Tämä toisi helpotusta saaristolisän vähenemiseen, kuntien taloutta koskeviin vaikutusarvioihin, valtionosuuksiin sekä sote- ja maakuntauudistuksiin liittyviin talous- ja rahoituskysymyksiin erikoistunut Salonen ynnää.
Salonen povaa, että Hailuodon valtionosuudet tulevat kehittymään tulevaisuudessa varsin maltillisesti, koska esimerkiksi Tilastokeskus arvioi kunnan väkimäärän pysyvän lähivuosina ennallaan.
– Muutokset tulevat siis lähinnä hintaindeksitarkistusten ja esimerkiksi kuntien tehtäviä koskevien lakimuutosten kautta. Isoin muutos on tietenkin tuo sote-uudistus.
Vuonna 2018 saaristolisää maksettiin 48 kunnalle. Saaristolisää saavista kunnista seitsemän oli tavallista saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntia.
– Valtionosuuksia laskettaessa tulee jatkossakin olemaan saavutettavuutta kuvaavia kriteerejä, mutta niiden sisältö voi muuttua. Parhaillaan esimerkiksi pohditaan, miten kehittää syrjäisyyden laskentatapaa, Salonen mainitsee.
