Oululainen työmies Aarne Johannes Sofianpoika Hannuniemi oli muuttanut kirjansa Hailuotoon. Elettiin vuotta 1924, ja työteliäälle miehelle oli löytynyt saaresta hommia. Hailuodossa 26-vuotias poikamies tutustui myös parikymppiseen torpanpoika Kalle (Kaarlo) Jalmari Ruonalaan. Eräänä marraskuisena päivänä miehet päättivät lähteä Ouluun.
Parivaljakko viihtyi Oulun myöhäissyksyisessä iltaelämässä hyvin. He seisoskelivat kahtena iltana Pakkahuoneenkadun ja Kirkkokadun kulmassa, vieläpä keskellä katukäytävää tuttujaan puhuttamassa. Oulun poliisi kiinnitti tähän huomiota ja vei kaksikon kuulusteltavaksi poliisiasemalle. Ainakin Hannuniemi ja luultavasti myös Ruonala saivat tästä sopimattomasta teostaan sakot. Hannuniemelle määrätyn sakon suuruus oli neljä päiväsakkoa eli 60 markkaa. Nykyrahassa tämä tarkoittaa noin 20 euroa.
Rangaistuksen laatu tiedetään siitä, että Hannuniemi päätti jättää sakon maksamatta. Ja sillähän oli seurauksena: Hänen nimensä, ammattinsa, kotipaikkakuntansa, rikoksensa ja rangaistuksensa päätyi vuoden 1926 Poliisisanomien sivulle. Tämän oli löytänyt koomikko Stan Saanila, jonka tviitti aiheesta sai runsaasti huvittuneita kommentteja.
Juopumukseen tai pirtun hallussapitoon ja trokaamiseen verrattuna ”haitallinen seisoskelu” katsottiin melko vähäiseksi rikokseksi. Esimerkiksi juopumuksesta langetettiin 150–300 markan sakkoja. "Raskaammanlaatuisesta väkijuomien kuljettamisesta” tai spriin varastoimisesta toistamiseen mätkäistiin 750–1500 markan sakot – elettiinhän tuolloin vielä kieltolain aikaa.
Herättikö yleinen joutilaisuus noihin aikoihin kovasti paheksuntaa, sillä työnteko oli arvossaan. Vai saattoiko vastikään käyty kansalaissota aiheuttaa kaduilla yleistä levottomuutta, jota poliisi koetti ennaltaehkäistä? Miksi Aarne ja Kalle oikeastaan saivat sakot?
Arkitsen ja pohjoisen historian yliopistolehtori Ritva Kylli Oulun yliopistosta arvelee, että miehille napsahti sakot luultavasti Oulun kaupungin poliisijärjestyksen perusteella. Se saattoi sisältää nykysilmin katsottuna huvittaviakin säädöksiä.
Esimerkiksi vuoden 1905 Oulun poliisijärjestyksen pykälässä 7 kirjoitetaan: ”Älköön myöskään asiaan kuulumattomat henkilöt muuten kokoontuko joukkoihin pihoille, kaduille tai muille yleisille paikoille. Myöskin tulee jokaisen suuremmissa väkijoukoissa noudattaa mitä saapuvilla oleva poliisimies toimivaltansa rajoissa saattaa katsoa tarpeelliseksi määrätä sekä järjestyksen ylläpitämiseksi että onnettomuuksien estämiseksi, ollen sellaisissa tapauksissa jokaisen velvollisuus poliisin käskystä heti poistua.”
Vuonna 1924 poliisijärjestys lienee ollut samansisältöinen.
Historian professori Matti Enbuske Oulun yliopistosta on Kyllin kanssa samoilla linjoilla. Raskauttavana seikkana hän näkee Hannuniemen aiemmin poliisilta saaman huomautuksen.
– Ehkä poliisi on tässä ottanut huomioon myös vaaratekijät, koska automobiililiikenne oli kaduilla lisääntynyt. Niistähän oli vielä erilliset yksityiskohtaiset pykälät poliisijärjestyksessä, Enbuske huomauttaa.
Lue lisää 20.5. Rantalakeudesta tai diginä!