HAILUOTO Hailuodossa vietettiin lauantaina Hailuoto Seura ry:n järjestämää Hälli-päivää. Kotiseutuhenkeä huokuva tapahtuma pidettiin 1930-luvun loppupuolella valmistuneella Kulttuuritalo Päiväkodilla, joka tunnetaan myös nimellä Lottala. Hirsitalo olikin mitä oivallisin paikka tapahtuman järjestämiseen, sillä rakennus on koskettanut lähes jokaista Hailuodossa elänyttä. Näiden hirsiseinien suojissa on aiemmin toiminut muun muassa lottakahvila, väliaikainen synnytyssairaala, neuvola, terveyskeskus ja päiväkoti.
Talon historia huomioitiin myös Hälli-päivän ohjelmassa, jossa kuultiin tarinoita Lottalan elämästä ja haastateltiin rakennuksen historiaan liittyviä ihmisiä. Musikaalisesta annista vastasivat Sirkeät Sirkuttajat, Kari Blomster sekä Essi Sillanpää ja Teemu Pyhtilä.
Yksi päivän odotetuimmista kohokohdista oli vuoden Kellokkaan julkistaminen. Tänä vuonna valinta kohdistui saksalaistyylisiä luomuoluita valmistavaan Hailuodon Panimoon. Kunniamainintaa vastaanottamassa olivat Hailuodon Panimon perustajajäsenet Paavo Sipola, Jürgen Hendlmeier ja Timo Heikkilä. Neljäs perustajajäsen, toimitusjohtaja Kimmo Kaukonen, ei päässyt paikan päälle.
Hailuoto-seuran puheenjohtaja Vesa Vainionpään mukaan tämänvuotisen valinnan perusteena oli vahva paikallisuus. Hailuodon Panimo on syntynyt ja kehittänyt toimintaansa paikallisten erityispiirteiden pohjalta. Vuoden Kellokkaan koetaan parantaneen toiminnallaan Hailuodon elinympäristön laatua ja lisänneen ihmisten viihtyvyyttä.
– Hailuodon Panimon ansiosta Hailuoto on ollut kiitettävästi esillä eri medioissa ja tapahtumissa ympäri Suomea. Sen toiminta ylläpitää kotiseutuhenkeä ja voimistaa paikkakuntamme omatoimisuutta ja omaleimaisuutta. Hailuodon Panimo edistää ja vaalii kotiseutumme kulttuuria, Hailuoto-seuran valintaperusteissa todettiin.
Tunnustusta vastaanottamassa ollut Paavo Sipola kertoo Hailuodon Panimon ottaneen Kellokas-tittelin vastaan hyvillä mielin.
– Vähän yllättyneitäkin olimme. Olemme kuitenkin toimineet vasta vuoden verran. Mukavaltahan se tietenkin tuntuu, kun saa tällaista tunnustusta lähiseudulta, Sipola tunnelmoi.
Kellokas-valinnassa suuren painoarvon saanut paikallisuus toteutuu hyvin Hailuodon Panimon tuotteissa. Saari on iso osa yrityksen henkeä.
– Se on näkyvästi esillä yrityksen nimessä ja joka olutpullossa. Hailuoto on vahva osa koko toimintaamme. Haluamme tuoda esille Hailuoto-brändiä ja sen puhdasta pohjavettä ja eksoottisuutta, Sipola tiivistää.
Saaren ja sen nimikkopanimon välille onkin muodostunut vuorovaikutteinen suhde: panimo hyödyntää Hailuodon nimeä ja brändiä ja samalla vahvistaa niiden tunnettuutta.
Sipolan mukaan Hailuodon Panimolla on tällä hetkellä noin 150 jälleenmyyjää mantereen puolella. Vahvin jalansija on Oulun talousalueella, mutta oluita menee myös Pohjois-Lappiin asti ja kauppoihin ja ravintoloihin ympäri Suomen.
Yritystoiminnan uusimpana elementtinä on panimobaari, joka kunnostetaan panimon jatkeeksi. Baarissa on tarkoitus aloittaa oluiden suoramyynti kesällä. Tähän mennessä Hailuodon Panimo on tuonut markkinoille kymmenen eri olutta.
– Tankissa meillä on nyt uusi Gose-olut odottamassa. Se tulee kauppoihin pääsiäisen jälkeen. Nyt meillä alkaa olla tuoteperhe paketissa ja tuskin kovin montaa olutta enää tulee lisää, Sipola toteaa.