HAILUOTO Kunnanvaltuutetut kiittelivät vuolaasti tekninen johtaja Markku Maikkolan ja kunnansihteeri Maarit Parrilan tekemiä selvityksiä kunnanviraston sijoitusvaihtoehdoista.
Silti Hailuodon kunnanvaltuusto päätti viime torstain kokouksessaan yksimielisesti, että asiakohta palautetaan takaisin kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Valtuutetut halusivat päätöksensä pohjaksi myös molempien hankkeiden rahoitussuunnitelmat.
– Hieman tässä häiritsee se, ettei kunnanhallitus tai kunnanjohtaja tehnyt pohjaesitystä, vaan toi asian meille tunnin sisällä päätettäväksi, sanoi Raili Louhimaa (vas.).
Hailuodon kunnanvirasto vanha siipi on kärsinyt jo pitkään sisäilmaongelmista, ja esillä on ollut kaksi vaihtoehtoista mallia ongelman ratkaisemiseksi. Joko vanha kunnanvirastosiipi puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus tai vanha yläkoulu remontoidaan kunnanviraston ja kirjaston käyttöön.
Maikkolan esityksessä kallistuttiin uuden kunnantalon rakentamiseen nykyisen paikalle. Tekninen johtaja esitteli kunnan investointien pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jossa kolmen seuraavan vuoden investointitarpeet ovat 2,52 miljoonaa euroa ja seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmat liki 5,5 miljoonaa euroa.
Nykyisen kunnantalon vanhan osan tilalle rakennettaisiin Maikkolan esityksessä 10-14 hengen toimistotilat, työtilat eläinlääkärille ja uusi arkistotila. Kerrosneliöitä rakennuksessa olisi noin 320. Sivistyspalveluiden hallinto ja tekniset palvelut jatkaisivat nykyisissä tiloissaan.
Kunnantalo voitaisiin rakentaa vuosina 2018-19. Vanha yläkoulurakennus remontoitaisiin kirjaston, nuorisotilojen, kansalaisopiston ja esikoulun käyttöön vuosina 2021-23. Vanha kirjasto taas voitaisiin saneerata vuosina 2024-25 joko omaan käyttöön tai vuokrattavaksi.
Uuden kunnanviraston rakentamiskustannukset olisivat 860 000 euroa ja vanhan yläkoulun saneeraaminen maksaisi 940 000 euroa. Saarenkartanon remontti on tarkoitus tehdä tänä ja ensi vuonna.
– Meidän näkemyksemme on, että jos haluamme nykyisen toiminnan jatkuvan Saarenkartanossa, tilat kannattaa pitää kunnossa, Mannonen sanoo.
Sekä Susanna Rapinoja (Saariryhmä) että Raili Louhimaa epäilivät, ettei kunnalla ole varaa sekä rakentaa uutta kunnanvirastoa että remontoida vanhaa yläkoulua.
– Onko realistista tehdä molemmat, vai tehdäänkö joko tai, yläkoulun remontoimisen kannattajaksi tunnustautuva Rapinoja kysyy.
Rakennusinsinöörin koulutuksen saanut ja korjausrakentamiseen erikoistunut Maarit Parrila taas esitteli monipuolisen selvityksen kuntapalvelukeskuksen rakentumisessa nykyisen koulukeskuksen ympäristöön. Selvityksessä käytiin läpi muun muassa sisäilmatutkimukset, kunnan talousennusteet, nykyisten tilojen jatkokäyttömahdollisuudet sekä riskianalyysi. Selvitykseen oli liitetty päätöksenteon optimointimalli, jolla Parrila oli arvioinut kuntapalvelukeskuksen rakentamisen parhaimmaksi vaihtoehdoksi.
– Millä ihmeen ajalla sinä olet tämänkin tehnyt, hämmästeli Matti Kalaja (kesk.).
Kuntapalvelukeskus-mallissa yläkoulun läheisyyteen rakennettaisiin arkisto- ja nuorisotila, joka olisi kytkettävissä yläkouluun remontoitavaan kunnanvirasto-kirjastoon. Kuntapankki voitaisiin myydä tai vuokrata.
Parrila korosti selvityksessään muun muassa sitä, että vanhan yläkoulun remontoiminen olisi kuntastrategian mukaista. Lisäksi tutkimuksissa yläkoulun alapohjarakenteissa ei havaittu merkittäviä kosteusvaurioihin viittaavia ongelmia. Parrila arvioi yläkoulun remontoinnin, nuorisotila-arkiston rakentamisen ja pihatöiden ja parkkialueiden rakentamiskustannuksiksi 985 000 euroa.
– Kun virastotalo olisi pois käytöstä, siinä voitaisiin tehdä tarkemmat kuntotutkimukset. Sen jälkeen voitaisiin tehdä päätös mahdollisesta purkamisesta, kunnostamisesta tai myymisestä. Luotosali toimisi edelleen valtuustosalina, kokous- ja koulutustilana, Parrila esittelee.
Kirjastona toimineeseen alakoulurakennukseen voitaisiin saneerata luokkatiloja.
– Yläkoulun korjaamiseksi voitaisiin järjestää korjausrakentamis- ja saneerauskursseja. Vanha hirsirakennus olisi juuri sopiva kohde sellaiseen, esittää Markku Ketola (kok.) ja ehdottaa, että kunnostus voitaisiin tehdä myös eri vaiheissa.
Parrila muistuttaa, että Hailuoto ei ole tällä hetkellä kriisikunta, mutta talousennusteiden mukaan se voi sitä olla vuonna 2022.
– Tässä mallissa investointeja on toiseen vaihtoehtoon verrattuna vain viidesosa. Investointimahdollisuuksia on tulevaisuudessa priorisoitava ja karsittava, Parrila muistuttaa.
Valtuusto antoi rehtorin viran täyttämisen kunnanhallituksen tehtäväksi. Hannu Haatajan tilalle valittavan henkilön toimenkuvaan ei kuulu sivistysjohtajan tehtävät. Aloite tähän tuli kunnanjohtaja Tero Karisen mukaan koulun opettajilta.
– Myöhemmin tehdään päätös, miten rehtorin tehtävät hoidetaan jatkossa, Karinen sanoo.
Valtuutetut ihmettelivät, onko tarkoitus perustaa uusi virka vai sälyttää tehtävät jo nyt ylityöllistettyjen muiden viranhaltijoiden kontolle. Asia jäi kuitenkin odottamaan hallintosääntöuudistuksen valmistumista.
Karinen esitteli valtuustolle myös tuoreimmat uutiset PoPSTer-hankkeesta, vaikka valittelikin konkretian puuttumista. Uusissa kartoissa Hailuotoon on merkitty sekä sosiaali- ja terveysasema että ikäihmisten palveluasumisen yksikkö.
Palveluasumisyksikköä symboloiva pallukka Hailuodon kartalla kirvoitti valtuutetuilta tyytyväisiä kommentteja.