Hailuotolainen Anni Rapinoja kaipasi ely-keskukselta perusteellista tuuliolosuhdeselvitystä. Hän on selvittänyt Ilmatieteen laitokselta, että esimerkiksi vuonna 2015 oli 67 päivää, jolloin tuuli yli 14 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli saattoi olla jopa 28 metriä sekunnissa.
– Tuulenpuuskat ovat autoilijan kannalta pahimpia. Jos on puuskainen tuuli, liukas keli eikä tiellä valoja, uskaltaako sillalla edes ajaa, Rapinoja kyseli.
Hankevastaava Ari Kuotesaho rauhoitteli, että sekä Oulunsalon että Hailuodon puolelle tulee näyttötaulut, joissa kerrotaan ajo-olosuhteista ja varoitetaan huonosta kelistä.
– Samanlainen tilanne tuulenpuuskien suhteen on peltoaukeilla ajettaessa, Kuotesaho huomautti.
Yleisökysymyksissä arvioitiin 1,5 metrin levyisiä kevyen liikenteen väyliä liian kapeiksi. Voisiko tie- ja siltayhteyden suunnitella niin, että kevyt liikenne ohjattaisiin kokonaan toiselle, kolmen metrin levyiselle kaistalle ja moottoriliikenne toiselle kaistalle, kysyttiin.
– Liikennevirasto on katsonut, että leveys on riittävä tälle liikennemäärälle, joka on noin 1 400 ajoneuvoa, Kuotesaho kertoi.
Hän vakuutti myös, että kevytrakenteisilta näyttävät kaiteet on törmäystestattu ja hyviksi havaittu. Kaiteet ovat myös tavallista korkeammat, 1,20 metriä.
Hailuotolainen Kimmo Kaukonen halusi tietää kannattavuus- ja rakentamiskustannusten laskentatavasta.
Ely-keskuksen mukaan PPP-mallissa on laskettu rakentamis- ja ylläpitokustannukset 25 vuoden ajalta. Nykyisillä liikennemäärillä siltojen ensimmäinen peruskorjaus olisi odotettavissa ehkä vasta 45 vuoden kuluttua rakentamisesta.
Kiinteällä yhteydellä on vaikutuksia alueen kalakantoihin. Läpivirtaama vähenee pengertien vuoksi 9-16 prosenttia. Oulunsalon ja Hailuodon välinen alue on kaupallisille kalastajille tärkeä kalastusalue, ja kalatalousselvityksen tehneen Eero Taskilan esittelemissä kartoissa kiinteän yhteyden tuntumaan oli piirretty useita verkko-, rysä- ja troolikalastuspaikkoja. Troolien kulkeminen alueelle vaikeutuu Riutunkarin sillan vuoksi.
– Pitkällä aikavälillä alue saa sisämeriluonnetta, jolloin siian kalastusmahdollisuudet vähenevät. Toisaalta merialueelle voi muodostua myös uusia karisiian kalastuspaikkoja, Taskila huomauttaa.
Kalojen vaellukseen kiinteän yhteyden rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia, ei myöskään Oulujokeen nousevien lohikalojen ja nahkiaisten vaeltamiseen. Taskila huomauttaa, että vesialueen haltijoille ja kalastajille koituvat haitat tullaan korvaamaan.
Rakentamisalueella esiintyy luonnonsuojelulaissa rauhoitetut upossarpio ja Riutunkarissa pesivä naurulokkikolonia. Niiden vuoksi aiotaan hakea poikkeuslupaa, kertoo Veli-Markku Uski tiesuunnittelusta vastaavasta Sitosta.
– Rakentamisen vaikutukset naurulokkeihin jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Riutunkarin sillan rakentamisessa tarvittaan väliaikainen pengertie, mutta sen rakentamista ei ajoiteta lokkien pesimäajalle.
Hailuotoon vievälle tielle ei ole suunniteltu valaistusta. Nopeusrajoitus tulee olemaan 80 kilometriä tunnissa, siltojen kohdalla ehkä 60 kilometriä tunnissa. Reitille asennetaan kelikamerat, jotta huonoista tieolosuhteista voidaan tarvittaessa varoittaa.
Tie rakennetaan louheesta, ja siihen on suunniteltu järeät eroosiosuojat. Kun yhteys on valmis, nykyiset lauttarakenteet puretaan. Kiinteän yhteyden kustannukset ovat 76 miljoonaa euroa.
– Haluaisimme nyt erityisesti palautetta siitä, millaisia tiejärjestelyjä toivotaan Huikkuun uuden tieyhteyden avaamisen yhteydessä. Sinne voitaisiin rakentaa esimerkiksi parkkipaikkoja, hoksautti Kuotesaho.
Tie- ja siltayhteys Hailuodosta mantereelle on linjattu nykyisen lauttareitin pohjoispuolelta.
Lue lisää ensi keskiviikon Rantalakeudesta.
