Hai­luo­don ensi vuoden bud­jet­ti ää­nes­tyk­sit­tä pää­tök­seen: ti­li­kau­den ali­jää­mää ar­vel­laan syn­ty­vän reilut 120 000 euroa, in­ves­toin­tei­hin varattu yli kaksi mil­joo­naa euroa

Kunnanjohtaja Aki Heiskanen ja valtuuston puheenjohtaja Iiris Poukkanen jakoivat valtuutetuille joulumuistamisina Hailuoto-reput.

Kuva: Heli Rintala

Ensi vuoden investointeihin on varattu rapiat 2 miljoonaa euroa. Talousarviossa esitettiin, että ensi vuonna otettaisiin lainaa 900 000 euroa. Tänä vuonna ei nosteta talousarvioon merkittyä 800 000 euron lainaa.

Kunnan kassavarojen riittävyydestä oli huolissaan valtuutettu Marjut Toppi (kesk). Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kunnalla oli kassavaroja yli kolme miljoonaa euroa. Kun tälle vuodelle budjetoitua lainaa ei nosteta, se tarkoittaa Topin laskelmien mukaan sitä, että kunnan kassavarat syödään vähiin.

– Vahva talous edellyttää uskallusta ottaa lainaa mittaviin investointeihin ja rohkeaa kassavarojen sijoittamista. Talousarvioesityksen mukaan vuodesta 2020 alkaen elämme kokonaan velalla, Toppi sanoi.

Kunnanjohtaja Aki Heiskanen muistutti, että kuluvan vuoden talousarvio näyttää huonommalta kuin mitä se todellisuudessa on. Luototalon myynti toi kunnan kirstuun lisää varoja.

– Kuntaa ei ole tarkoitus ajaa kassakriisiin, mutta ei ole järkevää myöskään rahoittaa kassaa lainarahalla, Heiskanen huomautti.

– Tämä on valintakysymys.

Toppi oli huolissaan myös henkilöstökuluista. Vanhuspalveluiden tulosalueelta säästetään ensi vuoden talousarviossa noin 160 000 euroa, mikä Topin mukaan tarkoittaa säästöä henkilöstökuluista.

– Mikäli tulkintani on oikea, vanhuspalveluissa on töissä noin kolme työntekijää vuorokaudessa vähemmän kuin aiemmin. On toiveajattelua selittää tämä säästö sairauspoissaolojen vähenemisellä.

Heiskasen mukaan kaikki henkilöstökulut on ensi vuoden talousarvioon laskettu toteutuneiden kulujen eikä edellisvuoden budjetin mukaan. Siksi laskelmat ovat realistiset. Hänen mielestään budjetin on oltava tavoitteellinen ja myös ohjattava tekemistä.

– On fakta, että vanhuspalveluissa on reilu yliresursointi. Ei ole mahdotonta tuottaa laadukkaita vanhuspalveluita mitoituksen mukaisella henkilöstöllä. Tämä on realistinen tavoite.

Myös perusturvajohtaja Piia Piispanen muistutti, että perusturvapuolella lähes kaikki työntekijät on vakinaistettu, eikä sijaisia ja määräaikaisia työntekijöitä ole. Tämä selittää osaltaan säästöt.

– Tilanne voi muuttua ja sijaisia voidaan tarvita. Sitä ei tarvitse ennakoida tässä vaiheessa, vaan se on laskettu vakituisen henkilöstön kautta.

Heiskanen huomautti, että sairauspoissaolot ovat etenkin perusturvan puolella vähentyneet reilusti viimeisen vuoden aikana. Muutoksella on suuri taloudellinen merkitys. Henkilöstön mitoituksella varaudutaan hänen mukaansa myös tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen, jonka toteutuessa henkilöstön ylimitoitus puretaan.

– Olisi kaikkien kannalta katastrofi, jos se tehtäisiin kerralla. Nyt me viemme asioita hallitusti siihen suuntaan.

Toppia huoletti myös se, että ensi vuoden talousarviossa ei ole varattu määrärahaa toisen asteen opiskelijoiden matka-avustuksiin. Hän jätti ponsiesityksen, että kunnanhallitus tarkistaisi talousarvion painopistealueet sen täytäntöönpanon yhteydessä ja ohjeistaisi tarvittaessa palvelualueiden johtajia. Ponnen mukaan säästöjä olisi kohdennettava työikäiseen väestöön, ei vanhuksiin.

Pontta ei kannatettu, ja Toppi jätti pöytäkirjoihin eriävän mielipiteen.

Talousarvio sai myös kiitosta. Susanna Rapinoja (vas) kehui satsauksia liikunta- ja urheilupaikkoihin. Leo Sauvola (sdp) oli mielissään siitä, että erikoissairaanhoidon kustannuksia koitetaan saada alas. Raili Louhimaa (vas) kiitteli henkilöstön hyvinvoinnin eteen tehtyä työtä ja toivoi, että kunta pohtisi kiinteistömassansa salkuttamista.

Markku Ketola (sdp) kritisoi Sunikarin sataman kunnostusta, mutta ei esittänyt sen jättämistä pois talousarviosta. Rapinoja toivoi myös selvitettävän, miksi Hailuodosta ei löydy saareen muuttoa suunnitteleville asuntoa, vaikka saaren väkiluku vähenee. Louhimaa esitti, että kunta tiedottaisi esimerkiksi keskeneräisistä kaavoitushankkeista nykyistä aktiivisemmin.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kuluvan vuoden budjettiin muutamia muutoksia, joista suurin oli 60 000 euron arviosen varavoimakoneen hankkiminen Saarenkartanoon. Kiinteistöpäällikön vakinainen virka päätettiin perustaa ja rekrytointi käynnistää. Hallintopalveluiden kirjanpitäjä-palkanlaskijan virka lakkautettiin ja tilalle perustettiin vakinainen palvelualuesihteerin toimi.